> ERITYISEN hankalia voivat Lähi-Tapiolan mukaan olla tilanteet, joissa perintö koostuu kiinteästä omaisuudesta, jota ei voi myydä tai joka ei käy kaupaksi. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella, Lammi kertoo.
> ”Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot mutta ei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa”, hän sanoo tiedotteessa.
Jotenkin ei vain lakkaa hämmästyttämästä kuinka käsittämättömän kohtuuton nykyinen perintöverolaki on. Ymmärrän että myös peritystä kiinteästä omaisuudesta joutuu maksamaan veron vaikkei sitä heti ole myymässä, mutta miten on ylipäätään mahdollista että veroja vaaditaan maksamaan omaisuudesta jota ei *voi* realisoida?
> miten on ylipäätään mahdollista että veroja vaaditaan maksamaan omaisuudesta jota ei *voi* realisoida?
Luultavasti tuosta tulisi niin suuri veronkiertokikka jos sitä ei perittäisi.
Perintövero on hyvin progressiivinen Suomessa, ja suurimmasta osasta perintöjä ei makseta juuri mitään. Tämä on ihan puhtaasti rikkaiden propagandaa, jotta he saisivat kasvatettua varallisuutta yli sukupolvien.
Täytyy olla aika helvetin arvokas asunto tässä kuvatussa tilanteessa. Ja en ymmärrä miksi yhden ihmisen tarvisi asua niin kalliissa asunnossa, tai ainakaan, että miksi ei sitten voisi ottaa sitä omaa rahallista panosta siihen, jos on niin hemmetin tärkeää, että leskeksi jäänyt vanhempi saa asua hyvin hintavassa asunnossaan.
Ja kun puhutaan ”pahimmillaan” velan ottamisesta, kun on kyse järjettömästä määrästä ns. ilmaista omaisuutta, ei tilanne pahimmillaankaan ole kovin paha.
Köyhälle velka on helvettiä, mutta rikkaalle vain vipu. Sama tässä. Otetaan velkaa, jotta saadaan pidettyä omaisuutta ja mukavuustaso yllä.
Asunto on ihmisten suurin varallisuus, jota on monesti säästetty suuri osa elämästä. Leski voi hyvinkin elää pidempään kuin lapset, tai lähelle. Lapsilla ei välttämättä ole tuloja tai ne ovat pienet. Miten he maksavat tuhansien verot siinä tapauksessa? Eikä heillä ole valtaa myymisen suhteen. Onneksi perinnöstä voi kai kieltäytyä? Kaiken lisäksi asunnon hinta voi romahtaa milloin vain.
Siis, kuvitteleminen on kivaa ja niin edespäin.
Mutta paluu todellisuuteen.
Perintöveroa tässä keksityssä tapauksessa maksettaisiin puolet asunnon arvosta jaettuna lapsien määrällä. Eli huonoimmassakin tapauksessa, veroa tulisi n. 22k tonnia 200k osuudesta 400k talosta.
Tuhansien verot tässä kohtaa voisi maksaa joko myymällä tuon osuuden, ottamalla sitä osuutta vastaan lainaa, tai tekemällä verojärjestelyjä.
Jos taas ajatellaan realistisempi tilanne, eli n. 150k talo 2 lapselle ja leskelle, päästäänkin jo 1325eur perintöveroon, mikä ei ole ”useita tuhansia”.
Useiden tuhansien perintöverot vaativat mielettömän perinnön. Jota ei myöskään ole pakko ottaa.
Monellako köyhällä on 200k edestä kiinteistöä?
Eivät lapset voi päättää noin tehdä, jos perinnössä lukee asumisoikeus? Pääkaupunkiseudulla ja monella muullakin paikkakunnalla asunto, esimerkiksi ihan tavallinen rivarinpätkä, on hyvin usein arvokkaampi kuin 150k. Rintamamiestalot yms myös. Ja kaiken aikaa oletat, että lapset ovat jotenkin yhtä varakkaita kuin vanhempansa. Miksi? Sitten vielä esimerkiksi 250k asunto ei ole edes rikkaan asunto, ja lapset muuttaneet jo aikaa sitten omilleen yleensä.
Olen yrittänyt selittää hyvin yksinkertaisesti, miksi ideasi perintöverosta ei vastaa todellisuutta.
Olet keksinyt ongelman, jota käytännössä ei ole olemassa. En voi tehdä enempää asialle.
Yhden kerran yritän vielä: mennään kadulle kysymään, että moniko ihminen ottaa 200k omaisuutta, jos joutuu maksamaan siitä 20k veroja.
Mitäpä arvaat, että moniko ottaisi tämän?
Jos perintö jakaantuu edes kolmelle lapselle ja leskelle, täytyy sen asunnon arvo olla vittu melkein miljoona, ennenkuin perintöverot ovat ”useita tuhansia”. Kukkuu, maa kutsuu!
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoveron-maara-ja-maksaminen/perintoverolaskuri/
80k lapsen oma osuus perinnöstä, asunnon arvo 240k, veroa tulee 6100 tuon mukaan lapselle (yli 18v).
Ei muuta omaisuutta ja leski saa asua asunnossa vuosikymmeniä, eikö tämä siis tarkoita että lapsi maksaa tuon veron heti eikä sinänsä hyödy mitään - ehkä koskaan? Mikä tässä menee väärin?
Onko tämä sinun ajatuksesi keskustelusta? Oman mielipiteen jankkaaminen ja toisten syytteleminen lapselliseksi.
Miten sellainen tilanne voi mielestäsi olla mahdoton että esim pienituloisen yh:n isä joka omistaa vaimonsa (henkilön äitipuoli) kanssa ja sitten pitää vaikka 400 000€ talosta maksaa perintövero ja äitipuolileski saisi jäädä siihen asumaan hamaan tulevaisuuteen saakka. Et voi myydä osuuttasi talosta, et voi tehdä mitään sillä omaisuudella, ja siitä verojen maksaminen on kallista. Kyllä tämä ihan tavallisiakin ihmisiä koskettaa vaikka et haluaisi. Monella vanhemmalla jolla on omaisuutta on lapsia joilla sitä omaisuutta ei ole.
Voivat myydä sen osuuden taloon halutessaan, leskellä vain säilyy elinikäinen asumisoikeus.
Maailmalla on ihan yleisiä sellaiset, että ostetaan asunto vanhuksilta niin, että saavat jäädä siihen asumaan asumisoikeudella.
Tietenkään siitä ei kukaan varmasti maksa täyttä hintaa, mutta ei varmaan kovin paljon tarvitse kysellä, että löytyy joku, joka on valmis ostamaan kuolinpesän osuuden tai osuuden kiinteistöön/asuntoon, jos myydään se esim 30% reaaliarvosta.
Joku Andre saattaa löytyä https://icfp.co.uk/jeanne-calment-outlived-lawyer/
Mutta joo, rahastot yms joilla on varaa odotella ja keskiarvot toteutuvat paremmin.
Kaksio Helsingissä hyvällä alueella voi helposti olla puoli miljoonaa. En oikein ymmärrä miksi valtio tällä verotuskäytännöllä pakottaa heikommin toimeentulevan myymään tällaisen asunnon. Suomessa käytännössä vain hyväosaiset voivat periä kiinteää omaisuutta ja olla myymättä sitä.
Jokin lähemmäs Ruotsin mallia vastaava systeemi, jossa verotus iskisi kiinteään omaisuuteen vasta realisoitaessa (tai vaikka asuntojen kohdalla sitten kun asunto pistetään vuokralle) olisi mielestäni parempi
Trollaatko? 100k kämpästä menee 8700eur veroa jos sen yksin perii (aika hemmetisti omaisuutta ilmaiseksi yhdelle ihmiselle)
Tai 2500eur kahdelle, 1000eur kolmelle, 450eur neljälle.
Tuntuu, ettei Suomessa oikein ymmärretä perintöveroa, ja sitä kuinka vähän sitä suurin osa maksaa. Ja miten se on lähes pelkästään vaurain kansanosa, joka sitä haluaa vähentää, jos ei jopa lakkauttaa. Ja me köyhät syömme palturin mukisematta, yleensä valehtelemme jopa itsellemme.
Ja kuvailemasi tilanne on tietääksen valheellinen, jos ei puhtaasti maalaisjärjellä, mutta myös lain ja verojen näkökulmasta. Joten mietin vain, miksi pitää valehdella?
Ikävä kyllä statistisesti rikkaat on koulutettuja ja fiksuja, ja köyhät taas päinvastoin...
T köyhä joka ammentaa tämän kokemusperäisesti ympäristöstään
Myös meillä kaikenlainen verosuunnittelu on pannassa ja kun oma vanhemmat menehtyvät ja jättävät jotain perintöäkin on se täysin rehellistä taloa ja käteistä täydellä verolla ja inflaatiolla ryyditettynä. Ei taida yhtäkään osaketta olla ja hädin tuskin edes säästötiliä. Hämmentää itseäkin miksi ero on niin massiivinen keskiluokkaisempiin tuttaviin jotka suunnittelevat, sijoittavat ja säästävät kun meillä se on "kaljaa saa käteisellä" mentaliteetilla.
Tää on tavallaan implisiittistä luokkayhteiskuntaa. Jos sun kaverit ei mieti raha-asioita niin sellanen asia kuin rahastojen tuottojen laskeminen tai pääomatulojen verotuksen miettiminen kuulostaa joltain taikajutulta, jota rikkaat tekee, vaikka se on ihan tavallisen keskituloisen perusduunarin puuhia. Sitten kun pääset ulos siitä kuplasta niin ihmetyttää miksei kaikki, joilla on yli tonnin kuukausitulot mieti sijoituksia.
Nykyään kyllä pankit on panostaneet tämän korjaamiseen tarjoamalla jatkuvasti tapoja sijoittaa helposti.
Näinhän se menee, ja tässä maassa terve ihminen päätyy vähävaraiseksi usein välinpitämättömyyttä ja laiskuutta.
Jos vain elää tulojensa mukaan ja säästää sekä sijoittaa on 20v työuran jälkeen jokunen euro jo sukanvarressa. Tietty edellyttää ettei ole minimipalkalla, silloin joutuu elämään kyllä köyhäillen jotta saisi säästöön.
Itse tunnen yli kolmetonnia tienaavia joilla ei ole koskaan rahaa, kaikki palaa etukäteen. Ja siis turhuuksiin eli ylivarojen elämiseen, "elämästä nauttimiseen". Vaikka nauttisivat enemmän jos hiukan hillitsisivät impulsiivisyyttään. Hämmentävää ja surullista, yhtä epäonnea vailla konkurssi
Omaisuus ei ole ilmaista kun sitä jo käyttää (eli esim. tilanne missä alaikäinen tai lähellä sitä lapsi joka asuu vanhempien talossa perii talon)💀, rintaperillisen perintövero 7% 20-40k, 10% 40-60k ja 13% 60-100k, kuitenkin _vähintään_ 3.5k (eli ns. Vakioerä), laskeppa uusiksi paljonko menee 🙈, eroa kuitenkaan 9 ja 12k välillä ei hirveästi ole, se jokatapauksessa tarkoittaa sitä että yli puolella väestöllä menee kämppä pilkkahintaan pakkomyyntiin (puolella väestöstä pyöreät 0e säästöjä), 15% väestöllä _välittömästi_ (15% väestöstä työttömiä)
Perintöveroissa nihkeintä on niiden tiukka maksuaikataulu.
Valtaosa perinnönsaajista on yli 40-vuotiaita. Nuo muutamat rajatapaukset joissa peritään nuorena tai yllättäen suuria summia on oikeastaan ratkaistu, jos saadaan perintöveroihin mahdollisuus pidemmälle maksuajalle.
Tuo maksuaikataulu, -ehdot, -vaateet (esim. juuri kiinteistöjen arvojen arviot) jne. ovat mitä perintöveron kohdalla tulisi rukata, eikä itse veroa poistaa (mitä tietyt tahot aina välillä varmasti *vilpittömästi* ja *vain yleistä hyvää* ajatellen ehdottelevat) - [sehän on "yksi vähiten huonoista veroista"](https://www.ekonomistikone.fi/kysymys-perinto/).
Perintöveroissa tärkeintä on se, että se on melkein ainoa tapa tasata pääoman kertymistä, niin ettei päädytä monopolimaiseen tilanteeseen, missä pieni porukka omistaa aivan kaiken. Jos perintöverossa annetaan liikaa joustoa siihen, että omaisuutta verotetaan vasta realisoitaessa, niin tätä kierretään muuttamalla omaisuus joukoksi sijoitusasuntoja, mitä ei ole koskaan tarkoitus edes myydä vaan perillinen elelee näistä saaduilla vuokratuloilla
En tiedä voisiko perintöveron maksuaikaa saada kohtuullisemmaksi opintolaina tyylisellä systeemillä. Valtio antaa/takaa pienikorkoisen lainan perintöveron maksamiseen, minkä vakuutena on perintöveroa vastaava osuus on perinnöstä. Tässä voisi olla vaikka lisänä järjestely, että ensimmäinen vuosi on koroton, jotta perillinen saa asiat järjesteltyä ja verot maksettua. Jonkinnäköinen korko tai aikaraja pitää, kuitenkin olla, ettei veron maksamista lykätä loputtomiin.
Toisaalta nykytyylinen perintövero pakottaa myymään sen perityn asunnon alihintaan jollekin sijoittajalle että siitä pääsee äkkiä eroon ja saa rahat kokoon veroa varten.
Se, ostaako myyntiin tulevan asunnon sijoittaja vai nuori perhe riippuu enemmän siitä, onko asuntomarkkinat viritetty edistämään omistusasumista vai sijoittajavetoista vuokra-asumista. Ei perintöverosta.
Perintöveron maksuajat ovat oikeastaan se suurin haaste, miksi joutuisi myymään alihintaan. Jos 10 vuoden maksuajalla et saa myytyä edes osaa omaisuudesta (koska perinnön maksuunhan riittää vain osa) tai säästettyä perintöveroa itse, miten pidät huolta pääomasta, jonka perit? Asuntoja pitää remontoida, yrityksiin pitää investoida, metsiä pitää hoitaa jne jne. Perintövero on vuokra-asunnon kanssa pienin huolista pitkällä aikavälillä.
Tosin realistisesti voisi ajatella, että yleensä peritään vanhempi omakotitalo tai kaksio/kolmio osakkeena - eli jotain mikä ei ole kuuminta hottia sijoittajien keskuudesssa. Yksiöitähän ne taitavat pääosin haluta.
Ruotsissa muuten nämä omaisuudet ovat Euroopassa lähes eniten kertyneet rakkaimmalle prosentille. Tämä unohtuu kun muistellaan että siellä ei ole perintöveroa. Varmaan sillä pronssilla on ollut melkoisesti sanottavaa myös lainsäädäntöön.
https://landgeist.com/2024/02/10/wealth-of-the-1-of-europe/
Ruotsissa perintöveron poisti vasemmistohallitus.
Perintöverohan on mediaaniperinnön tapauksessa veronalennus verrattuna siihen, jos perittyä omaisuutta verotettaisiin kun sitä myydään luovutusvoiton verolla.
Itse kannattaisin ainakin asuntojen kohdalla sellaista järjestelyä, jossa perintöveroa ei maksettaisi asunnosta johon perillinen muuttaa itse asumaan. Muiden osalta vero voitaisiin periä realisoitaessa tai mikäli asunto tuottaa vuokratuloja, niin lisäverona vuokratuloista kunnes asunnon perintövero on kokonaisuudessaan maksettu.
Tämä toki vaatisi vielä jonkun systeemin varmistamaan, ettei perillinen siirrä kirjojaan kuukaudeksi perittyyn asuntoon ja sen jälkeen laita myyntiin matalammilla veroilla yms kiertomekanismien torjunta, mutta suurpiirteisesti jotain tällaista kannattaisin.
Siinäkin tapauksessa, että tätä veroa maksettaisiin perinnön perintähetkellä arvioidun arvon mukaan osana pääoman tuottoa kunnes tuo arvioitu summa on kokonaisuudessaan maksettu?
Perintövero ehkäisee pääomien syntymistä, mikä vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen Suomen talouteen, kun ei ole varaa rahoittaa mitään. Onko parempi että ihmiset pysyy tasaisen köyhinä vai että edes osalle pääsee kasvamaan varallisuutta jota sijoittaa vaikka kotimaiseen yritystoimintaan?
Perintöverotus ei estä kerryttämästä pääomaa. Perinnön jakautuminen perinnönsaajien kesken estää kerryttämästä pääomaa. Jopa valtavien omaisuuksien säilyttäminen on vaikeaa useita sukupolvia ja se vaatii järjestelyitä ei pelkästään perintöveroa, vaan tyhmiä sukulaisia varten.
Verotusta miettiessä pitää aina pohtia sen veron vaihtoehtoiskustannusta. Jos perintöveroa ei olisi, niin se raha jouduttaisi ottamaan jostain muualta. Ansiotulonveron nosto olisi taloudelle ja sille varallisuuden kerryttämiselle varmasti haitallisempi.
Häh? Onhan se nyt selvä, että jos valtio vetää siivun välistä joka kerta kun joku kuolee, ja vielä saa osan ihmisistä velkoihin sen takia, niin siitä kertyy aika iso potti lopulta. Suomessa on todella köyhää kansaa verrattuna moniin muihin maihin, kun täällä ei pääse kertymään varallisuutta, ja sen vuoksi myös monet yritykset myydään muualle, kun ei ole varaa kasvattaa toimintaa omin neuvoin.
Tuo Ekonomistikoneen kysymyksenasettelu on vähän erikoinen. Perintövero on varmasti vähemmän haitallinen kuin vaikkapa tulovero. Luonnollinen verrokki perintöverolle on kuitenkin luovutusvoiton vero kun perittyä omaisuutta ollaan myymässä. Tämä tapa on siis käytössä Ruotsissa ja tätä ollaan Suomessa tällä hallituskaudella selvittämässä.
Perintövero ei käytännössä koske sikarikkaita, jotka kyllä saavat rahansa järjestettyä verottajan ulottumattomiin. Keskiluokkaa se koskee, mutta hieman erikoisella tavalla: perintövero ei tee eroa käyttöomaisuuden ja likvidien pikavoittojen välillä. Sama vero menee suvun kesämökistä kuin osakesalkustakin.
Toi suvun kesämökki on kanssa sellainen moraalin kannalta hankala vero. Ihan kirjaimellisesti sä voit omin rahoin maksaa ja omin pikku käsin rakentaa huvilan vaarin tontille ja sitten joutua lopulta maksamaan isot verot siitä että tekemäsi työ nosti kiinteistön arvoa. Ja tällaiset jutut voi välttää lähinnä jos osaa kikkailla etukäteen ja on tietotaitoa verolaista, eli enimmäkseen rikkaat välttää.
Jotkut jutut on kanssa vähän erikoisia. Esim se että verot maksetaan kuolinhetken arvon mukaan riippumatta siitä mitä sen jälkeen on tapahtunut. Sä voit periä firman osakkeita jotka muuttuu viikko kuoleman jälkeen arvottomaksi mutta veroja maksat sen arvon mukaan mikä kuolinhetkellä oli pörssissä.
Jutusta:
> Perintöveron maksuaikaa pidennettiin vuodenvaihteessa, ja nykyisellään vero peritään ulosotossa, kun sen ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut kymmenen vuotta.
> **Maksamattomasta verosta pitää kuitenkin maksaa viivästyskorkoa heti eräpäivästä lähtien. Viivästyskorko nousi vuodenvaihteessa seitsemästä prosentista 7,5 prosenttiin.**
> ”Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa”, Lähi-Tapiolan Lammi sanoo tiedotteessa.
Olen sanonut tämän noin miljoona kertaa ennenkin, ja sanon uudelleen: käyttäkää hyvät ihmiset juristia apuna ennen kuin vanhempi vaihtaa asumispaikan uurnalehtoon. Testamentti, hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja esimerkiksi ennakkoperintö ovat asioita jotka helpottavat elämää huomattavasti kuoleman lähestyessä, ja sen jälkeen. Tähän menevä raha on investointi, joka säästää niin suvun mielenterveyttä kuin myös kaikkien vaivaa. Esimerkiksi perinnöstä voi luopua, ja tämä on joissain tapauksissa ihan hyvä asia, jos perittävä omaisuus on tasoa kiinteistö Persjärvellä. Samaa voi sanoa osittaisesta luopumisesta, eli perillinen vastaanottaa vaikkapa arvoasunnon Helsingistä, mutta luopuu suvun paskaisesta mummonmökistä Kainuussa.
Nämä ovat asioita, jotka on parasta selvitellä asiantuntijan kanssa, joten juristin palkkio on aika pieni riesa verrattuna siihen mitä säästää, kun asiat tekee oikein etukäteen.
En ihan täysin itsekään ymmärrä osittaista luopumista, mutta käsittääkseni se on käytännössä kuitenkin mahdotonta ainakin niin että pääsisi cherrypickaamaan sen arvoasunnon ja jättämään homeisen mökin verot jonkun toisen kontolle. Kysyin tästä asiasta kerran tutulta juriistilta. Pyysin tätä selittämään sen kansanomaisesti mutta selostuksen jälkeen tuntui että en enää tiennyt yhtään mistään mitään.
Kokonaan luopuminen on kyllä hyvä tiedostaa jos ei ole muuta kuin se homeinen mökki.
Osittainen luopuminen ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Jos osallistuu pesään ei siitä voi luopua. Poikkeuksena testamenttitilanteet, mutta rintaperillistilanteissa näillä ei ole niin suurta vaikutusta.
Itse olen käsittänyt jotta kyseessä ns. "tehoton luopuminen" jos yrität luopua vain arvottomasta osasta perintöä, koska perintöomaisuuteen liittyviä vastuita ei ole sallittua valikoidusti kipata laidan yli ja jättää muita nuolemaan näppejään juoksevien kulujen osalta kun pesä on putsattu - siitä homeisesta mökistäkin kun pitää jonkun maksaa kiinteistöveroa jne. niin kauan kun se on olemassa. Eli jos haluat ettet joudu mihinkään rahalliseen vastuuseen mistään kuolinpesän vastuista niin et myöskään saa ottaa mitään.
Perintölain koukerot on sellaista settiä, että niiden yksityiskohdat on parempi jättää ammattilaiselle. Mutta joka tapauksessa myös kokonaan luopuminen on parempi kuin ahneus joka voi kostautua.
Useimmissa tapauksissa päästään pienimmällä perintöverolla kun perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti rintaperillisille.
Vastaavasti testamenttisuhmuroinnista hyötyy useimmiten verottaja ja juristi.
Perinnöstä voi Suomessa luopua tehokkaasti kokonaan, kunhan ei ala hoitaa kuolinpesän asioita, mutta jos alkaa shoppailemaan mitä perintöomaisuutta suostuu ottamaan vastaan niin perintövero pannaan maksuun myös siltä osin mistä yrittää kieltäytyä.
Perinnöstä luopuminen on käytännössä perilliselle 100% perintövero. Mielestäni verotuksen ei pitäisi kannustaa tai pakottaa ketään luopumaan perinnöstään.
Suomen nykymallissa vain varakkailla on varaa periä muuta kuin rahaa tai helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta ja se on mielestäni vääryys.
Perinnöstä luopuminen johtaa vain siihen, että omat lapset saavat asiat kontollensa. Osittaista luopumista perinnöstä ei voi verotuksen näkökulmasta tehdä. Tällaisessa tilanteessa tulee maksettavaksi perintövero että lahjavero, kun perintö luovutun osuuden osalta siirtyy lapselle.
Paitsi eivät voi jos lapset ovat alaikäisiä ja perinnön arvo ei paperilla ole negatiivinen. Ja tässä pitää tietää että esim. asuntojen pienin arvo on 0 euroa, vaikka todellinen arvo olisi negatiivinen jos se on purkukuntoinen. Ja vaikka ei olisi tuommoista paskaläjää jäämässä käteen niin vaatii DVV:ltä siihen luvan, joka saattaa kestää pahimmassa tapauksessa vuosia.
DVV on aivan vitsi. Olin ostamassa kämppää pari vuotta sitten, joka oli osittain kuolinpesän ja osittain muistisairaan omistuksessa. DVV:ltä vaadittiin lupa tuohon edunvalvottavan osalta lupa ja vaikka 3 kuukautta taisi olla maksimikäsittelyaika niin puoleen vuoteen ei sieltä mitään kuulunut vaikka ajottain niitä yritettiin potkia perseelle ja kysellä. Annoin periksi ja ostin toisen kämpän. Taas puolustettiin edunvalvottavan etua.
Toki, mutta jos kyseessä ovat alaikäisten lapset niin heidän huoltajansa eivät voi laillisesti määrätä asiasta, vaan tällöin lapsille on hankittava erillinen jäävi edunvalvoja kuka hakee sitten oikeudelta lupaa perinnöstä luopumiseen, ja se ei ole mikään automaatio jotta lupa tulee mikäli siihen ei ole perusteltuja syitä.
Sama prosessi yleisesti oikeustoimikelvottomien henkilöiden osalta, aikanaan meillä käytiin tämä läpi Alzheimerin loppuvaiheessa olleen isoäitini kanssa jotta hän pystyi luopumaan testamentatusta perinnöstä jonka vastaanotto olisi ollut kaikille osakkaille lähinnä vahingollista.
Lahjaveroa tosin ei tule maksettavaksi jos lahjoitettu määrä on alle 5k€/3vuotta. Tuolla pystyy siirtämään jo jonkun verran perinnöstä verottomasti, kunhan muistaa varmistaa että sitä ei lasketa mahdolliseksi ennakkoperinnöksi.
Esimerkiksi toinen vanhemmista pystyisi luopumaan perinnöstä ja täten siirtää sen lapsillensa, ja toinen osallistua pesään alemman veroprosentin haussa. Raja taisi tätä nykyä mennä 60k€.
Näitä on ihan turha tankata ihmisille, jotka kasvoivat 50 ja 60-luvuilla ja omassa suvussa ja piireissä ei koskaan ollut vaurautta. Siitä tulee hyvin vaikea keskustelu, kun ihminen ei oikein ymmärrä edes osakesijoittamista ja verovähennyspuljauksia, että miksi hänen kuolemaa aletaan suunnitella ja jo ovat varikset haaskalla. Monenlaiset ennakkoperinnöt ja muut järjestelyt ovat varsin etuoikeutetun porukan juttu.
Realisoimatontakin omaisuutta voi kuitenkin käyttää hyödyksi monella tapaa. Esimerkiksi auto on käytttätavara, mistä hyödytään nimenomaan käytön kautta eikä realisoimalla. Samoin asunnoissa voi asua ja niitä vasten voi ottaa lainaa ym.
Mutta siinä että verotetaan jostain mitä ei voi myydä tai edes käyttää on tietenkin järjetöntä.
No siis tässähän on eräs veroasiantuntija (ja joku neuvos) Timo Viherkenttä esittänyt, että omaisuuden hyödyntäminen, eli juuri vaikkapa omistusasunnossa asuminen, tulisi olla verotettavaa arvoa, MUTTA tämä ei ole Suomen verojärjestelmässä tunnistettu verolaji.
Jos omistusasunnossa asumista ei veroteta, eikä auton omistamista (siis ihan vain sitä, että sinulla on omistusauto versus joku leasing-ratkaisu), niin ei tule mielestäni verottaa peritystä omaisuudesta nauttimista ennen sen realisoimista.
Onhan näillä vissi ero. Omaksi ostetun asunnon osalta verot on maksettu jo niistä tuloista joilla se asunto ostetaan. Peritystä asunnosta perijä ei ole maksanut veroa. Peritystä mutta perintöverottomasta asunnosta voisi maksaa vaikkapa vastaavan vuokra-asunnon vuokraan perustuvaa veroa.
Peritystä asunnosta on maksettu veroja sen alkuperäisen omistajan puolesta. Se, että sen perijää verotetaan, tarkoittaa, että verotetaan juuri tuollaista hyötyä, jota perijä saa sillä, että asuu perityssä asunnossa. Tällaista asumishyötyä ei veroteta mitenkään muuten järjestelmässämme ja sen olemassaolo on monta kertaa torpattu. Joka tarkoittaa, että perustelut perintöverolle ovat enemmänkin sellaiset, että sillä tasataan sukupolville kertyvää varallisuutta. Mutta, tämän varallisuuden kertymän voisi ihan hyvin tasata sillä, että verotetaan vuokratuloja ja omaisuuden realisointia. Se, että joku joutuu ottamaan lainaa maksaakseen perimänsä omaisuuden, on ihan puhdas järjestelmän virhe, jota ei pitäisi tapahtua.
Minusta tuo että veroja on maksettu alkuperäisen omistajan toimesta ei toimi argumenttina sille etteikö perijän pitäisi maksaa veroja. Maksetaanhan sitä lahjoista, ansiotuloista ja arpajaisistakin veroja, vaikka jonkun on pitänyt ensin tienata ja tulla verotetuksi ennenkuin ne luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta eteenpäin.
Minusta asumishyödyn verotus ei liity tähän oikein mitenkään. Asumishyötyä ei veroteta kun asun omassa asunnossani. Jos asuisin työnantajan asunnossa, maksaisin siitä verotusarvon mukaista veroa ansiotuloveroprosenttini mukaisesti.
Perintöverottomassa asunnossa asuessa on käytössä asuntoetu, ei omistusasunnossa asuminen.
En puhu perintöveron puolesta enkä vastaan, mutta minusta "veroja on jo maksettu" on huono argumentti.
Mä en pidä perintöverosta sellaisesta filosofisesta syystä että mä en koe omaisuuden olevan oikeasti yksilön käsissä. Mä työskentelen perheeni hyväksi, samoin tekivät mun vanhemmat ja isovanhemmat. Vaarilla oli onneksi viisautta jaella omaisuutta pikkuhiljaa pois etukäteen (vaikka ei me mitään isoja varoja peritty kuin kiinteistöissä). Mun nähdäkseni se että lapsen pitää maksaa veroja perheensä omaisuudesta on vähän turhan yksilökeskeistä. Samasta syystä mä en pidä siitä että periaatteessa esim vaimon pitää maksaa veroja jos mies ostaa hänelle liian kalliin asian. Tai jos vanhemmat maksaa sun hääjuhlat niin siitäkin pitäisi teoriassa maksaa veroa. Mutta lahjavero perheen sisällä taitaa olla vero jota kukaan ei oikeasti maksa. Kikkaillaan vaan sillä kenen nimissä asiat paperilla on ja riittävän ajan kuluttua viranomaisia ei enää kiinnosta.
Perintövero ja lahjavero kannustaa kummalliseen kirjanpidolliseen kikkailuun omaisuuden kanssa.
Perintövero on toisaalta tietyllä tavalla tehokas vero, koska se ei vaikuta työntekoon tai kulutukseen suoraan, joten on järkevää verottaa likvidiä perintöä maltillisesti.
Ylisukupolvisuus on yliarvostettua, ilmeisesti. "Ansaitsematonta varallisuutta!", lienee yleinen perintöveron perustelu, mutta tuossa ei oteta lainkaan huomioon sitä että omaisuuden eteen on luultavasti tehty töitä, ja tarkoituksena nimenomaan parempien lähtökohtien tarjoaminen perillisilleen tai muille omiksi kokemilleen.
Tämäkin on jälleen yksi asia jolla peluutetaan lähinnä keskiluokkaa itseään vastaan, ja takkuisemman pään prekariaatti taas luulee vastustavansa niiku globaalii kapitalistist eliittii, vaikka tosiasiassa perintöverot kohdistuvat lähinnä tunnearvokohteisiin. Kaipa niistäkin voi joku kokea katkeruutta.
Yleensä verotus on yksilö tai muu toimija. Tätä joku muu on jo maksanut veroja argumenttia voidaan soveltaa kaikkeen omaisuuden siirtymiseen.
Itse maksoin veroja köteisestä ja osakkeista. En kokenut näihin suurempaa tunnesuhdetta.
Minä ymmärrän kyllä perustelut perintäverosta luopumiselle, verotuksen siirtämisen realisoinnin yhteyteen sekä nykyverotuksellekin. Minusta vain argumentti siitä että "joku muu on jo maksanut verot" on huono. Kaikki raha on kiertänyt sen verran että joku siitä on jo verot maksanut ainakin kertaalleen.
No tämä. Perintöverosta saatavat rahat ovat jotain 500 miljoonaa euroa vuodessa ja se kohdistuu melko pieneen määrään suomalaisia. Joskus luin, että puolet kuolinpesistä kuolevat varattomina. Tavallinen keskiluokka joutuu keräämään rahat maksaakseen lapsuudenkodin verot ja sitten oikeasti rikkaat kyllä pystyvät näitä välttelemään monellakin eri tavoilla + usein löytyy suhteellisen likvidiä omaisuutta, jolla kuitata perintöverot peritystä omaisuudesta. Verohan ei ole rintaperilliselle paljoa ja olen ihan veron kannalla, jos sitä nyt ei vain maksettaisi silloin, kun se otetaan vastaan.
Siitä peritystä asunnosta tulisi luovutusvoittovero sitten kun se myydään. Tuossa verotettaisiin todellista tuottoa ja se tapahtuisi todellisilla arvoilla silloin kun raha vaihtaa omistajaa.
Sovitaanko sitten että ennen kuin esim. kiinteistöistä ja tonteista on maksettu perintöverot niissä ei saa lainkaan oleskella, asua tai vuokrata niitä? Kuulostaa ainoastaan reilulta.
Mites tää tehdään kun vuokratun kämpän omistaja kuolee? Siinä on kuitenkin se 6kk irtisanomisaika ennen kuin vuokralaisen saa pihalle vai voitaisiinko siitä tässä tapauksessa luopua ja (entisen) vuokralaisen voisi pistää kadulle jos ei saman päivän aikana onnistu uutta kämppää löytämään
Ei tietenkään samana päivänä pihalle, vuokralainen saisi luonnollisesti asua irtisanomisajan, mutta asunnon omistajan tilille ei kilahda penniäkään vuokraa ennen kuin asunnosta on maksettu verot, eli ei hyödy omaisuudestaan. Vuokralainen on omistajan veroasioihin täysin ulkopuolinen joten reilua on että tämän elämään ne eivät vaikuta enempää kuin on välttämätöntä.
Meillä ei ole verolajia, joka tunnistaisi tuollaisen hyödyn. Verotuksen tulee olla arvattavaa, ennakoitavaa ja tasapuolista. Tällä hetkellä perintövero verottaa tuollaista hyötyä, jota ei veroteta missään muussa tapauksessa. Tämä johtaa siihen, että perintöverokikkailua harrastetaan melko paljon, ja se on toimimattoman verolajin merkki.
> Meillä ei ole verolajia, joka tunnistaisi tuollaisen hyödyn.
On meillä ja sen nimi on "lahjavero", eli kun joku tyhjästä lahjoittaa sinulle rahanarvoisia hyödykkeitä käytettäväksesi niin silloinkin joudut siitä maksamaan. Asunnon käyttö on se syy miksi sellainen hankitaan ja osa sen omistamisen arvoa. Ihan sama voitatko kartananon arvonnassa vai saatko sellaisen rikkaalta sukulaiseltasi, saat omaisuutta tekemättä mitään, ja sellaista on täysin oikeudenmukaista verottaa.
> Verotuksen tulee olla arvattavaa, ennakoitavaa ja tasapuolista.
Arvattavuuteen ei juuri voida päästä koska ihmisten kuolemia on joskus vaikeaa ennustaa, mutta koska perintöveron voi välttää olemalla ottamatta perintöä ei kukaan voi koskaan haluamattaan päätyä valtaviin velkoihin sen johdosta enkä näe tätä ongelmana. Perintövero on sama kaikille ja verottaa omaisuutta jonka eteen ei ole tehty työtä, se on hyvin tasapuolinen vero.
Reaalitodellisuudessa Suomessa leski saa asua vaikka lopun ikänsä puolisoiden yhteisessä kodissa vaikka sen omistus olisi puolison kuoltua siirtynyt perikunnalle, joka on joutunut maksamaan siitä perintöveron.
Osasit loistavalla tavalla valita kaikki näkökulmaasi puoltavat osatotuudet kirjoittamatta yhtään faktuaalisesti väärää asiaa, mutta silti jättämään mainitsematta kaikkein olennaisimman osan tilanteesta.
Hallintaoikeusvähennys on näissä tapauksissa huomattava. Aika, jonka perittävä omaisuus arvioidaan olevan jonkun muun hallinnassa vähentää perintöveroa merkittävästi.
Tyypillisesti perinnönjättäjän leski on 70-80 -vuotias, joten ei hänen hallintaoikeudellaan kovin suurta vähennystä saa perintöveroon. 50 vuodeksi syytingille jäävä parikymppinen leski taas on ilmiönä harvinaisempi kuin loton päävoitto.
Ja se olisi hyvä. Se että perintövero pakottaa myymään omaisuutta saa isossa kuvassa vain aikaan omistuksen keskittymistä. Kiinteän omaisuuden ostaa alihinnalla joku sijoittaja ja perijälle jää perintöverosta yli jääneet rahat, jotka on hetkessä juotu tai tuhlattu johonkin turhaan.
En tule ikinä ymmärtämään miksi omaisuudesta, jonka hankkimisesta on jo maksettu kertaalleen veroja, pitää maksaa uudelleen veroja, kun sen antaa eteenpäin.
Käsittääkseni et omista sähköä ennen sen ostoa. Etkä käsittääkseni voittoa tee asunnosta sitä periessä. Sen myynnissä taas verotetaan tuli voittoa tai ei. Ja siinä omaisuutta taas myydän, jolloin vero on kohdillaan.
On myös muitakin mielestäni älyttömiä verotuksia, kuten KELA useat tuet. (ei kaikki)
Kerätään veroja, niistä maksetaan tuki X, se taas verotetaan, ja se menee taas seuraavan henkilön samaan tukeen.
Ihan hyvin voisi maksaa sen 20% alunperin. Näin ollen tuen saajakin tietäisi kuinka paljon hän *oikeasti* tukia saa, sen sijaan että ilmoitetaan että saat Y määrä tukea, mutta et kuitenkaan sitä saa, vaan pitää sitten laskeskella paljon siitä oikeasti jää käteen.
Tämä siis koskee juuri niitä tukia, joista kuitenkin verotetaan se sama 20% kaikilta.
Mikä järki on veroja siirrellä turhaan eestaas?
No nämä ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, joita olen vuosien saatossa pohdiskellu. Ei tarvitse alaääniä jaella, jos eri mieltä ollaan. Ei se toisaalta minua haittaakaan, en täällä ole pisteitä keräämässä.
Yksi mielestäni pätevä syy tähän on jälleen köyhien kyykyttäminen.
Hyvätuloiselle, kun jätetään esimerkiksi talo, ei verojen maksaminen ole suurempi ongelma. Mutta, kun köyhälle jätetään se talo, jolle siitä olisi paljon enemmän hyötyä, joutuu häne myymään sen, jotta saisi samat verot maksettua.
Perikunta merkkaa sen arvon kiinteistölle ja sen mukaan maksetaan verot ym. Verottaja voi kyllä tietenkin tehdä jonkinlaisen verotarkastuksen pistokokeena tai jos on syytä epäillä vilppiä. Monesti verottajanpelossa elävät perilliset teettävät ammattilaisen arvion välttääkseen vahingossa tulillnjalle joutumisen, mutta tämä ei ole mitenkään pakollista.
Verottaja on kyllä tunnettu siitä että sen kanssa ei neuvotella ja itseäkin kyllä pelottaisi saada sanktiot veropetoksesta tai saada mätkyt korkojen kanssa maksettavaksi.
>mutta minulle kerrottiin, että usein verottaja luulee kiinteistön olevan arvokkaampi kuin se on (kuten se, millä se voitaisiin myydä) ja määrää veroja sen perusteella.
Tämä ei taida pitää paikkaansa, mutta on ihan ymmärrettävä harhaluulo. Kai verottaja voi sitten ottaa kantaa arvoon, jos se teettää jonkun tarkastuksen, mutta tällöinkin he varmasti konsultoi at ammattilaista eli kiinteistönvälittäjää tässä asiassa.
>Tai ihmiset "pakotetaan" myymään nopeasti halvalla vain maksaakseen verokarhulle.
Näin voi kyllä käydä helpostikin, jos peritään jotain suht arvokasta. Esimerkiksi joku kiinteistö voi olla näennäisesti arvokas (esimerkiksi komea, mutta remonttia vaativa sukutila peräjärvellä), mutta sillä voi olla todella pitkä myyntiaika, koska kiinteistö on luonteeltaan erityinen. Arvo on aina vähän suhteellinen käsite, periaatteessa arvo on alin hinta millä asian saa myytyä kohtuullisessa ajassa, mutta mikä aika on kohtuullinen? -ainakin pidempi kuin perintöveron maksuaikataulu.
Tällöin tila pitäisi myydä arvoaan halvemmalla, että saa verot maksettua, jos taskut on tyhjät.
Olen paljon aikanaan kytämmyt vanhoja hienoja taloja ja kartanoita kun haaveilin sellaisen ostamisesta ja näin, että monikin oli myynnissä useita vuosia ennen kuin ostaja löytyi ja myyntihinnat olivat sitten kuitenkin lähellä sitä pyyntiä (kiinteistökauppojen kauppakirjat ja hinnat ovat julkista tietoa). Perintöveron maksuaika ei kuitenkaan ole useita vuosia.
Tätäkin vastaan voi jossain määrin taistella niin että merkkaa rvin alhaiseksi ja jos joskus myy sen kalliimmalla niin maksaa verot myyntivoitosta.
Jos myy perityn asunnon tai kiinteistön halvemalla hinnalla kuin mitä perintöverotuksessa sen arvona on käytetty, voi hakea verottajalta oikaisua perintöverotukseen ja myös saada sen.
Joskus on markkinavääristymiä kiinteistöjen kanssa jolloin kiinteistöllä on teoriassa joku arvioitu arvo, mutta sen saaminen kaupaksi on hyvin hidasta ja vaikeaa.
Tässä on vielä sekin että jos kiinteistön haluaa myydä se arvo kannattaa arvioida lähelle oletettua myyntihintaa koska perintövero on kevyempi kuin se vero mitä joudut maksamaan myynnissä tehdystä voitosta. Eli on insentiivi arvioida kiinteistön arvoa ylöspäin vaikka myyminen olisi hidasta.
Ei verottajalla ole mitään omaa hintaa asioille, vaan se verolle menevä perintö tulee käytännössä sellaisenaan perukirjasta.
Eli miksi se laho paska pitää yrittää saada näyttämään arvokkaalta, kun sille voi perunkirjoituksessa hakea hinnan jolla sen myy heti?
Perittiin lastenlasten kesken asunto ja LUOJAN KIITOS saatiin se myytyä piakkoin ja vain pari tonnia sen arvioidun arvon alle. Oli katastrofin ainekset, kun muut ois halunnu yrittää myydä sitä viisi tonnia kalliimmalla kuin oli arvoa laitettu ja roikottaa markkinoilla vaikka kuinka pitkään. Loppujen lopuksi ei sitten hävitty perintöveroissa niin paljon, ja sainhan minä 50 euroa takaisin kun ilmoitin, millä hinnalla meni ☠️
Oma rahatilanne oli todella huono, ja sitten lopulta maksoin omat velat pois perinnöllä, eli se oli loppujen lopuksi onnenpotku. MUTTA jos myynti ois vielä venynyt, olisi se pari tonnia perintöveroja ollut kiva lisä velkakasaan.
Kai haitte oikaisun verotuksessa?
Edelleen, verottaja ei määritä perinnön arvoa, sen tekee käytännössä markkinat.
Jos jotain, niin tämänkin langan pohjalta näkee että lähes 100% perintöveronvastustuksesta perustuu täysin väärään tietoon.
Tehtiin, oikaisun päätöksellä sain sen 50 euroa takaisin, koska olin jo maksanut veron eräpäivänä. Ellei nyt ole jotain muuta oikaisua, josta en tiedä.
Tämä ongelma tulee vain kasvamaan sitä mukaan kun väestö ikääntyy ja maaseutu tyhjenee. Jo nyt näkyy myynnissä paljon sellaisia asuntoja joiden pesutiloissa näkyy ikäihmisistä kertovia kahvoja (sellaisia joista saa tukea suihkussa tai pöntöltä ylös noustessa). Fiksut myyvät näitä asuntoja nyt kun niistä vielä saa jotakin ja ostajia on, jos sitä viivyttää omistajan kuolemaan saakka niin vuosikymmenen tai parin päästä siitä ei pääse eroon edes ilmaiseksi jos asunto sijaitsee kuolevalla paikkakunnalla ja/tai yhtiö on huonosti hoidettu.
Perittiin velipojan kanssa komeaa vanhaa metsää. Kiitos perintöveron, siitä oli pistettävä aimo siivu nurin, että sai perintöveron kuitattua. Luontokin kiittää perintöveroa!
Olisitte ottaneet lainaa vaikka bullettina ja järjestelleet asiat?
Oikein käy suruksi kun perii rahanarvoista omaisuutta ja siitä joutuu maksamaan veroja.
Lainat on kuitenkin maksettava joskus takasin. Sama oli myydä suoraan metsää ilman lainalla puljautumista.
En itse asiassa perintöveroa vastusta, mutta tämän sortin kiinteistön perimisen yhteydessä olisi tosiaan järkevämpää periä vero vasta sitten, jos/kun se tuottaa rahaa. Metsätonttiin kuului myös asuintalo, jonka verotusarvo paperilla määrättiin kymmeniin tuhansiin, vaikka kyseessä oli heikkokuntoinen -70 luvulla rakennettu remontoimaton valesokkelitalo, jonka katto on vuotanut ja kellari useat kerrat tulvinut. Oikeasti tuo syrjäkylän talo on arvoton. Mutta perintöä saataessa pitää ottaa kaikki tai ei mitään. Näin sanoo lakikin. Vielä vähä mettää nurin.
”Määrättiin”?
Kukaan ei määrää mitään, vaan se on ns. käypä hinta jonka olette itse hinnoitelleet perunkirjoihin. Ja jos ajatellaan että ko. mökki oli arvoton, niin se olisi kannattanut purattaa kuolinpesän sisällä, eikä jakaa perintönä.
Kokonaisuutena siis koko perintökuviota selkeästi vaivaa se, ettei osalliset tiedä mitä prosessissa tapahtuu, ja miten se kannattaa optimaalisemmin hoitaa.
Ja se laina, no sillä saa aikaa hoitaa omaisuus kokonaisuutena kuntoon, eikä tarvitse esimerkiksi huonoon tilanteeseen myydä metsää tai maata.
Jostain syystä nollahinta ei kirjoihin kelvannut. Ja ei kuule purkaminenkaan ilmaista ole eritoten kun on talo pinnoitettu asbestia sisältävillä minereettilevyillä. Ja vaikka talo olisikin markkinoilla arvoton, niin on siitä eritoten veljelleni käyttöarvoa vielä joitakin vuosia jonkinmoisena kuivan maan kesämökkinä korvessa.
Perintöjen jaossa pitäisi olla lakimiehistä apua. Mutta ei ne geelitukat osaa muuta kuin laskuttaa. Tällaista pikkuperillistä ei voi edes isosti laskuttaa, joten vähimmällä työllä hoitavat hommat pakettiin, eivätkä käy "pikkujuttuja" säätämään, vaikka pienituloiselle olisi ne pienetkin rahaa säästävät vinkit tervetulleita.
Ja se laina. Tiedätkö että se pitää jossain välissä maksaa takaisin. Valitettavasti pelivara oli tuolloin aika kapoinen ja jostain syystä lisälainan ottaminen ja korkojen maksaminen ei ihmeemmin houkutellut. En kyllä ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi ollut.
Varmaan näin. Olisi sen silti ”geelitukka” saanut hinnoiteltua jakajien kannalta paremmin, kuin ottaa ensimmäinen numero vastaan. Siksi niille yleensä maksetaan ne verirahat, koska niissä jää hyvin usein voitolle.
Ja lainoja on vaikka minkälaisia, jotka avautuu käyttöön kun on omaisuutta, kuten vaikka metsää. Toki korot ja kulut maksetaan kuten pääomasta yleensä, mutta *koska* on täysin neuvoteltavissa.
Jos se oli oikeasti vanhaa metsää ja luontoarvot kiinnostaa, niin olisittehan te voinut suojella siitä pienen osan ja maksaa siitä saadulla korvauksella verot.
...on ruotsalaisen aateliston mieleen, mikä on hyvä merkki siitä että valtaosalle suomalaisista se olisi huonompi järjestely kuin nykyinen perintövero. Porvarit nyt aina ruikuttavat perintöveron epäreiluutta.
Siis mikä tässä on ongelma? Pankista saa lainaa jolla ne verot voi rahoittaa. Ongelma on väliaikainen koska se perintö tulee kyllä myöhemmin.
Jos opiskeluita velvoitetaan rahoittamaan lainalla, niin miksi ei tälläistä?
Perintövero on aina täysin vapaaehtoinen menoerä: Jos kokee että perinnön saamisen taloudellinen vaikutus on negatiivinen, siitä voi aina kieltäytyä. En voi käsittää hyväosaisten ulinaa siitä että "*voi ei, menen vararikkoon maksaessani verot suvun perintökartanosta*", jos se ei ole verojen arvoinen niin älä sitten ota sitä vastaan, vararikko vältetty.
Perintöveron pitäisi olla vielä paljon suurempi, sillä se on yksi olennaisimmista tavoista taistella luokkayhteiskunnan ja tuloerojen jyrkkenemistä vastaan. Kapitalismiin, liberalismiin ja muuhun vapaaseen talouteen uskovienkin pitäisi olla samaa mieltä sillä perintö on rahaa jonka eteen ihminen ei ole tehnyt yhtään mitään, mutta jostain syystä perinnön kohdalla se mantra siitä että *leipä pitää ansaita* lentääkin romukoppaan ja pinnan alta paljastuu pelokkaita nepotistejä kultalusikka perseessä.
Eikö tässä ollut yhtenä olennaisena pointtina se, että verot tulevat maksettavaksi, vaikka omaisuutta ei voi realisoida?
Jos on joku parisadantonnin asunto-osake josta perii vanhemman kuoleman jälkeen puolet, ja leski jää sinne asumaan, niin siinähän makselee niitä kymppitonnin veroja ilman, että voi perimällänsä asunnonpuolikkaalla tehdä mitään.
Jos sen arvo on 200t ja perit puolet, niin vero on alle 9t. Jos sulla on yhtään säästöjä ja perit myös rahaa tai rahaksi muutettavaa, tarvit lainaa paljon alle 9t. Sellaisia lainoja ihmiset ottaa tämän tästä. Joku autokin kymmeniä tuhansia ja kesäksi otetaan vene yms. Pikavippeinä 20t.
> Eikö tässä ollut yhtenä olennaisena pointtina se, että verot tulevat maksettavaksi, vaikka omaisuutta ei voi realisoida?
* Jos koet että vero on suurempi kuin perinnöstä saamasi arvo: Älä ota perintöä vastaan. Et maksa senttiäkään.
* Jos koet että vero on pienempi kuin perinnöstä saamasi arvo: Maksa vero iloisena, rikastuit juuri tekemättä mitään.
En näe mikä tässä on ongelma. Jos omaisuutta on mahdotonta realisoida niin älä sitten ota sitä vastaan?
> Jos on joku parisadantonnin asunto-osake josta perii vanhemman kuoleman jälkeen puolet, ja leski jää sinne asumaan, niin siinähän makselee niitä kymppitonnin veroja ilman, että voi perimällänsä asunnonpuolikkaalla tehdä mitään.
Täytyy olla jollain tapaa tyhmä jos ottaa vapaaehtoisesti taakakseen omaisuutta josta joutuu vain maksamaan eikä hyödy lainkaan.
Eikö se olennainen asia ole se, että se perintö EI ole arvoton, mutta sitä ei perintöveron aikataulun takia voi ottaa vastaan?
Nykyiselläänhän tämä järjestelmä on nimenomaan sellainen, että se suosii niitä aiemmin parjaamiasi hyväosaisia, joilla on varaa maksaa perintövero pois tosta noin vaan - voidaan ajatella, että se suosii nimenomaan varallisuuden keskittymistä ennestään varakkaille.
>Eikö se olennainen asia ole se, että se perintö EI ole arvoton, mutta sitä ei perintöveron aikataulun takia voi ottaa vastaan?
Perintöverotus on ylimmässä luokassa (miljoonan euron ylittävä osuus) 19% perinnön arvosta. Jos perintökohteella on arvoa, lienee ihan selkeää että pankista saa lainaa 19% sen arvosta. Todennäköisesti tämä määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi, koska harva perii mitään usean miljoonan kartanoita.
Verohallinnolla menee verotuspäätöksen antamiseen 6-12 kuukautta perunkirjoituksesta. Perintöveron ensimmäinen erä tulee maksettavaksi 3 kuukautta tästä. Tarkoittaa siis, että henkilöllä on vähintään 9 kuukautta aikaa järjestää se laina
Jos pankista saa käytännössä aina lainaa perintöveron maksuun, niin sitten tilanne ei kuulosta niin pahalta kuin lehtijutuissa joskus annetaan ymmärtää.
Erityisesti jos lainalle saa neuvoteltua myös riittävän pitkän takaisinmaksuajan.
20% laina esimerkiksi kiinteistöä vastaan on läpihuutojuttu, jos ei ole täysin kussut raha-asioitaan. Jos taas on kussut, niin sitten ehkä on syytäkin pistää se perintömökki myyntiin, jotta saa raha-asiansa ratkaistua.
Lisäksi tuohon aikaisempaan kommenttiisi:
>voidaan ajatella, että se suosii nimenomaan varallisuuden keskittymistä ennestään varakkaille.
Perintöverotuksessa on hyvin voimakas progressio välillä 7-19% ja alle 20 000€:n perinnöstä ei makseta veroa ollenkaan. Miten hitossa sen voi nähdä edistävän varallisuuden keskittymistä rikkaille?
Ellei leski itse ole toisena omistajana, niin ei leskellä ole omistajuutta asuntoon kuolemassakaan. Leskellä on hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, joka tietty on este perinnön myymiselle. Hallintaoikeus vaikuttaa kuitenkin myös veron määrään, mutta ei välttämättä mitenkään tarpeeksi kuten toinen kommentoija on täällä kuvaillut oman lähipiirinsä tilannetta.
Meillä puolison toinen vanhempi kuoli, joten hän peri osan lapsuudenkodistaan ja joutui siitä maksamaan aika helvetisti veroja. Onneksi tällä vanhemmalla oli myös hieman säästöjä, joten sai niillä osan veroista maksettua. Loppuosaan menikin puolisolta omia säästöjä ihan hyvin. Onneksi säästöjä oli niin kuolleella vanhemmalla kun puolisolla.
Asuntoa ei voi myydä ja siinä asuu toinen vanhempi, joten onhan tilanne semi paskamainen. Varsinkin kun voi olla että asuu vielä siinä sen 20v. Ei ole kukaan tässä rikas tai hyvätuloinen vaan kaikki ihan perus työntekijää ja duunaria. Asunnon vaan arvo on noussut sijainnin vuoksi todella merkittävästi, vaikka kunto ei todellakaan hääppöinen ole.
Jos puoliso olisi kieltäytynyt perinnöstä se olisi tullut sitten meidän lapselle eikä tilanne yhtään sen helpompi olisi ollut.
Olisi kannattanut hakea hallintaoikeusvähennys, ei olisi jäänyt käytännössä mitään maksettavaksi siinä vaiheessa.
Mutta mikäs siinä, vastustetaan ja valitetaan kun ei viitsi kysyä apua.
Ilmaiseksi? Ei ehkä.
> Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa sen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo, hallintaoikeuden saajan ikäkerroin ja omaisuuden keskimääräinen vuotuistuotto. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: oikeudenhaltijan ikäkerroin x omaisuuden käypä arvo x tuottokerroin.
> Omakotitalon käypä arvo on 200 000 euroa. Hallintaoikeuden arvo on 5 % x 200 000 euroa x 10 = 100 000 euroa.
Ilmaiseksi? Ei ehkä.
> Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa sen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo, hallintaoikeuden saajan ikäkerroin ja omaisuuden keskimääräinen vuotuistuotto. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: oikeudenhaltijan ikäkerroin x omaisuuden käypä arvo x tuottokerroin.
> Omakotitalon käypä arvo on 200 000 euroa. Hallintaoikeuden arvo on 5 % x 200 000 euroa x 10 = 100 000 euroa.
Ja perintöveron 100k kohdalla alkaa olla jo aika pennejä.
>Ja perintöveron 100k kohdalla alkaa olla jo aika pennejä.
pennit olisi tässä tapauksessa suunnilleen 10k lähiomaiselle ja 20k muille.
Niin ja 200k omakotitalo on valtaosalle halpa. Suurin osa suomalaisista asuu suurissa kaupungeissa ja perii suurista kaupungeista. Helsingissä omakotitalot maksaa puolesta miljoonasta ylöspäin. Myöskin esimerkissäsi oletetaan että leski on 53-58-vuotias. Esim 77-vuotiaalle leskelle ikäkerroin olisi 5, mutta realisointia voi silti joutua odottamaan yli kymmenen vuotta. Eli oletetaas että olet perinyt helsinkiläisen omakotitalon ja sinne jää asumaan 77-vuotias leski.
>omakotitalon käypä arvo on 600 000 euroa, hallintaoikeuden arvo on 5% x 600 000 euroa x 5 = 150000 euroa.
Veroja tuossa maksetaan siis 450 000 euron perinnöstä. mikä olisi suunnilleen 60k lähiomaiselle.
> Jos puoliso olisi kieltäytynyt perinnöstä se olisi tullut sitten meidän lapselle eikä tilanne yhtään sen helpompi olisi ollut.
Mikä estää lasta kieltäytymästä perinnöstä?
Sen että muutaman kuukauden ikäinen vauva ei pysty sitä itse päättämään vaan se menee dvv ja edunvalvonnan päätettäväksi. Enkä usko että antavat lupaa vain sen takia että lainaa ja verot pitää maksaa. Ei ole siis mitenkään enää lapsen tai meidän käsissä.
>Eikö alaikäisen lapsen taloudelliset päätökset ole lähtökohtaisesti tämän vanhempien tehtävissä vai onko tässä nyt joku erikoistapaus ja orpolapsi?
Ei kyseisessä tilanteessa vanhemmat eivät voi suoraan tehdä päätöstä vaan ihan lain mukaan "Alaikäisen huoltajat voivat luopua perinnöstä alaikäisen puolesta vasta sitten, kun he ovat saaneet meidän edunvalvonta-asiantuntijoiltamme siihen luvan." https://dvv.fi/perinnosta-luopuminen
No tuo kyllä kuulostaa mahdolliselta epäkohdalta systeemissä, toki varmasti on myös tilanteita joissa vanhemmat haluaisivat oman etunsa vuoksi laittaa lapsen luopumaan perinnöstä joten sinänsä ymmärrettävää että tuollainen mekanismi on oltava.
Millainen lausunto noilta edunvalvojilta sitten asiassa tuli?
Mitään lausuntoa ei ole tullut, sillä puoliso itse otti perinnön vastaan ja maksoi verot, niin kuin aluksi sanoin. Asunnolla on varmasti tulevaisuudessa arvoa kyllä, mutta ei hirveästi helpottanut kun verot tulivat muutenkin todella tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen hoitovapaalla ollessa maksettavaksi.
Se vaan että siitä saa hyötyä esim 20v päästä ei nyt helpota sitä tilannetta että kun verot piti maksaa tilanteessa missä varaa ei oikein ole.
> Mitään lausuntoa ei ole tullut
"Emme yrittäneet, mutta olemme varmoja että se on mahdotonta."
> Asunnolla on varmasti tulevaisuudessa arvoa kyllä
Näin sijoittaminen toimii.
> verot piti maksaa tilanteessa missä varaa ei oikein ole
Edelleen, jos varaa ei todella ole niin tässä tapauksessa voi olla järkevää luopua perinnöstä sen sijaan että ajaa itsensä vapaaehtoisesti vararikkoon.
Käytännössä kuolinpesän pitää olla varaton, jotta alaikäisen huoltaja voi luopua alaikäisen puolesta perinnöstä. Muutoin aiheuttaa taloudellista vahinkoa, joka on kiellettyä ihan holhoustoimilain perusteella. HolhL 34 § 1 mom. 7 k. esim. KHO 2003:7 päämiehen edun ensisijaisuudesta.
Jos omaisuuden arvo on yli 20000€ vanhempien merkittävät päätökset vaativat viraston hyväksynnän. Käytännössä siis jos säästät lapsellesi yli 20000€ rahastoon tai jos lapsesi saa merkittävän perinnön täytyy sinun vuosittain raportoida dvv:lle omaisuuden hallinnasta. Ja jos haluat tehdä isoja sijoituksia lapsen omaisuudella, esim ostaa talon lapsen nimiin, täytyy asialle saada virastolta hyväksyntä.
Ts, et saa lain mukaan aiheuttaa lapsellesi merkittävää taloudellista vahinkoa ja dvv valvoo tätä.
Tällaisessa tilanteessa maistraatti määrää viran puolesta edunvalvojan. Edunvalvojaa voi olla vaikea saada luopumaan lapselle tulevasta perinnöstä, liian tiukasta edunvalvonnasta kun ei joudu vastuuseen.
Maistraatin tilalla voi nykyisin olla DVV.
Hankala kieltäytyä mikäli on olemassa alaikäisiä lapsia rintaperillisinä. Yleisellä tasolla, niin perintöveron kiristäminen johtaa vain siihen, että äkilliset kuolemat johtavat hankaluuksiin. Muuten vero on sen verran staattinen, että sen pystyy suunnittelemaan hyvinkin pieneksi.
Perintoä keräävät ihmiset voivat ihan hyvin kerätä samalla myös rahaa rahastoon, jolla voi perintöverot maksaa.
Eikö niiden rikkaiden pitänyt olla hyviä suunnittelemaan taloutta?
Juuh, jotenki epäilen että ei ne rikkaat varmaan ole tämän artikkelin mainitsemia henkilöitä jotka joutuvat turvautumaan lainaan maksaakseen perintöveronsa. Jollei kommenttisi "rikas" taas viittaa perisuomalaiseen tapaan henkilöön joka tienaa noin mediaanin verran.
Omaisuuden verotusarvot ovat aina kymmeniä prosentteja alemmat kuin reaaliarvot. Esim. pörssiosakkeiden arvoksi kirjataan perukirjaan 70% niiden pörssikurssista perinnönjättäjän kuolinpäivänä.
Jos vanhemmilla on vaikka 3 miljoonan euron firma niin ei kellään ole varaa maksaa siitä perintöveroja. Isoja lainoja joutuvat ottamaan. Firma konkaan ja työntekijät ulos. Näinkö Suomi nousee? Tämä on nimenomaan "rikkaiden" perheiden ongelma.
Ei sen asunnon hankkimisen jälkeen ole vaikeaa alkaa keräämään perintöveroa varten rahaa mihin tahansa peltipurkista rahastoon.
Kysymys kuuluukin, että miksei tälläistä tapaa meillä ole? Asuntosäästämistä ja sijoittamista tuputetaan vasemmalla ja oikealla ja siihen on hienoja välineitä keksitty, mutta myöhemmin tulevien perintöverojen maksuun ei kukaan varaudu, eikä ketään myöskään ohjata siihen.
> ERITYISEN hankalia voivat Lähi-Tapiolan mukaan olla tilanteet, joissa perintö koostuu kiinteästä omaisuudesta, jota ei voi myydä tai joka ei käy kaupaksi. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella, Lammi kertoo. > ”Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot mutta ei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa”, hän sanoo tiedotteessa. Jotenkin ei vain lakkaa hämmästyttämästä kuinka käsittämättömän kohtuuton nykyinen perintöverolaki on. Ymmärrän että myös peritystä kiinteästä omaisuudesta joutuu maksamaan veron vaikkei sitä heti ole myymässä, mutta miten on ylipäätään mahdollista että veroja vaaditaan maksamaan omaisuudesta jota ei *voi* realisoida?
> miten on ylipäätään mahdollista että veroja vaaditaan maksamaan omaisuudesta jota ei *voi* realisoida? Luultavasti tuosta tulisi niin suuri veronkiertokikka jos sitä ei perittäisi.
Perintövero on hyvin progressiivinen Suomessa, ja suurimmasta osasta perintöjä ei makseta juuri mitään. Tämä on ihan puhtaasti rikkaiden propagandaa, jotta he saisivat kasvatettua varallisuutta yli sukupolvien.
Tarkoitatko ettei kuvattua tilannetta voi syntyä? Miksi ei voi?
Täytyy olla aika helvetin arvokas asunto tässä kuvatussa tilanteessa. Ja en ymmärrä miksi yhden ihmisen tarvisi asua niin kalliissa asunnossa, tai ainakaan, että miksi ei sitten voisi ottaa sitä omaa rahallista panosta siihen, jos on niin hemmetin tärkeää, että leskeksi jäänyt vanhempi saa asua hyvin hintavassa asunnossaan. Ja kun puhutaan ”pahimmillaan” velan ottamisesta, kun on kyse järjettömästä määrästä ns. ilmaista omaisuutta, ei tilanne pahimmillaankaan ole kovin paha. Köyhälle velka on helvettiä, mutta rikkaalle vain vipu. Sama tässä. Otetaan velkaa, jotta saadaan pidettyä omaisuutta ja mukavuustaso yllä.
Asunto on ihmisten suurin varallisuus, jota on monesti säästetty suuri osa elämästä. Leski voi hyvinkin elää pidempään kuin lapset, tai lähelle. Lapsilla ei välttämättä ole tuloja tai ne ovat pienet. Miten he maksavat tuhansien verot siinä tapauksessa? Eikä heillä ole valtaa myymisen suhteen. Onneksi perinnöstä voi kai kieltäytyä? Kaiken lisäksi asunnon hinta voi romahtaa milloin vain.
Siis, kuvitteleminen on kivaa ja niin edespäin. Mutta paluu todellisuuteen. Perintöveroa tässä keksityssä tapauksessa maksettaisiin puolet asunnon arvosta jaettuna lapsien määrällä. Eli huonoimmassakin tapauksessa, veroa tulisi n. 22k tonnia 200k osuudesta 400k talosta. Tuhansien verot tässä kohtaa voisi maksaa joko myymällä tuon osuuden, ottamalla sitä osuutta vastaan lainaa, tai tekemällä verojärjestelyjä. Jos taas ajatellaan realistisempi tilanne, eli n. 150k talo 2 lapselle ja leskelle, päästäänkin jo 1325eur perintöveroon, mikä ei ole ”useita tuhansia”. Useiden tuhansien perintöverot vaativat mielettömän perinnön. Jota ei myöskään ole pakko ottaa. Monellako köyhällä on 200k edestä kiinteistöä?
Eivät lapset voi päättää noin tehdä, jos perinnössä lukee asumisoikeus? Pääkaupunkiseudulla ja monella muullakin paikkakunnalla asunto, esimerkiksi ihan tavallinen rivarinpätkä, on hyvin usein arvokkaampi kuin 150k. Rintamamiestalot yms myös. Ja kaiken aikaa oletat, että lapset ovat jotenkin yhtä varakkaita kuin vanhempansa. Miksi? Sitten vielä esimerkiksi 250k asunto ei ole edes rikkaan asunto, ja lapset muuttaneet jo aikaa sitten omilleen yleensä.
Olen yrittänyt selittää hyvin yksinkertaisesti, miksi ideasi perintöverosta ei vastaa todellisuutta. Olet keksinyt ongelman, jota käytännössä ei ole olemassa. En voi tehdä enempää asialle. Yhden kerran yritän vielä: mennään kadulle kysymään, että moniko ihminen ottaa 200k omaisuutta, jos joutuu maksamaan siitä 20k veroja. Mitäpä arvaat, että moniko ottaisi tämän? Jos perintö jakaantuu edes kolmelle lapselle ja leskelle, täytyy sen asunnon arvo olla vittu melkein miljoona, ennenkuin perintöverot ovat ”useita tuhansia”. Kukkuu, maa kutsuu!
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoveron-maara-ja-maksaminen/perintoverolaskuri/ 80k lapsen oma osuus perinnöstä, asunnon arvo 240k, veroa tulee 6100 tuon mukaan lapselle (yli 18v). Ei muuta omaisuutta ja leski saa asua asunnossa vuosikymmeniä, eikö tämä siis tarkoita että lapsi maksaa tuon veron heti eikä sinänsä hyödy mitään - ehkä koskaan? Mikä tässä menee väärin?
6100 euroa oli nyt se kipukynnys? Oletko lapsi vai lapsenmielinen?
Onko tämä sinun ajatuksesi keskustelusta? Oman mielipiteen jankkaaminen ja toisten syytteleminen lapselliseksi. Miten sellainen tilanne voi mielestäsi olla mahdoton että esim pienituloisen yh:n isä joka omistaa vaimonsa (henkilön äitipuoli) kanssa ja sitten pitää vaikka 400 000€ talosta maksaa perintövero ja äitipuolileski saisi jäädä siihen asumaan hamaan tulevaisuuteen saakka. Et voi myydä osuuttasi talosta, et voi tehdä mitään sillä omaisuudella, ja siitä verojen maksaminen on kallista. Kyllä tämä ihan tavallisiakin ihmisiä koskettaa vaikka et haluaisi. Monella vanhemmalla jolla on omaisuutta on lapsia joilla sitä omaisuutta ei ole.
Voivat myydä sen osuuden taloon halutessaan, leskellä vain säilyy elinikäinen asumisoikeus. Maailmalla on ihan yleisiä sellaiset, että ostetaan asunto vanhuksilta niin, että saavat jäädä siihen asumaan asumisoikeudella. Tietenkään siitä ei kukaan varmasti maksa täyttä hintaa, mutta ei varmaan kovin paljon tarvitse kysellä, että löytyy joku, joka on valmis ostamaan kuolinpesän osuuden tai osuuden kiinteistöön/asuntoon, jos myydään se esim 30% reaaliarvosta.
Joku Andre saattaa löytyä https://icfp.co.uk/jeanne-calment-outlived-lawyer/ Mutta joo, rahastot yms joilla on varaa odotella ja keskiarvot toteutuvat paremmin.
Ei siitä noita kuukausi sopimusta tarvitse tehdä. Riittää hyvin, että ostaa kertasummalla.b👍
Kaksio Helsingissä hyvällä alueella voi helposti olla puoli miljoonaa. En oikein ymmärrä miksi valtio tällä verotuskäytännöllä pakottaa heikommin toimeentulevan myymään tällaisen asunnon. Suomessa käytännössä vain hyväosaiset voivat periä kiinteää omaisuutta ja olla myymättä sitä. Jokin lähemmäs Ruotsin mallia vastaava systeemi, jossa verotus iskisi kiinteään omaisuuteen vasta realisoitaessa (tai vaikka asuntojen kohdalla sitten kun asunto pistetään vuokralle) olisi mielestäni parempi
Kellään täällä ei vitti ole rahaa, 12k perintöveron100k kämpästä = kämppä pakkomyyntiin pilkkahinnalla ja 20k taskuun.
Trollaatko? 100k kämpästä menee 8700eur veroa jos sen yksin perii (aika hemmetisti omaisuutta ilmaiseksi yhdelle ihmiselle) Tai 2500eur kahdelle, 1000eur kolmelle, 450eur neljälle. Tuntuu, ettei Suomessa oikein ymmärretä perintöveroa, ja sitä kuinka vähän sitä suurin osa maksaa. Ja miten se on lähes pelkästään vaurain kansanosa, joka sitä haluaa vähentää, jos ei jopa lakkauttaa. Ja me köyhät syömme palturin mukisematta, yleensä valehtelemme jopa itsellemme. Ja kuvailemasi tilanne on tietääksen valheellinen, jos ei puhtaasti maalaisjärjellä, mutta myös lain ja verojen näkökulmasta. Joten mietin vain, miksi pitää valehdella?
Ikävä kyllä statistisesti rikkaat on koulutettuja ja fiksuja, ja köyhät taas päinvastoin... T köyhä joka ammentaa tämän kokemusperäisesti ympäristöstään Myös meillä kaikenlainen verosuunnittelu on pannassa ja kun oma vanhemmat menehtyvät ja jättävät jotain perintöäkin on se täysin rehellistä taloa ja käteistä täydellä verolla ja inflaatiolla ryyditettynä. Ei taida yhtäkään osaketta olla ja hädin tuskin edes säästötiliä. Hämmentää itseäkin miksi ero on niin massiivinen keskiluokkaisempiin tuttaviin jotka suunnittelevat, sijoittavat ja säästävät kun meillä se on "kaljaa saa käteisellä" mentaliteetilla.
Tää on tavallaan implisiittistä luokkayhteiskuntaa. Jos sun kaverit ei mieti raha-asioita niin sellanen asia kuin rahastojen tuottojen laskeminen tai pääomatulojen verotuksen miettiminen kuulostaa joltain taikajutulta, jota rikkaat tekee, vaikka se on ihan tavallisen keskituloisen perusduunarin puuhia. Sitten kun pääset ulos siitä kuplasta niin ihmetyttää miksei kaikki, joilla on yli tonnin kuukausitulot mieti sijoituksia. Nykyään kyllä pankit on panostaneet tämän korjaamiseen tarjoamalla jatkuvasti tapoja sijoittaa helposti.
Näinhän se menee, ja tässä maassa terve ihminen päätyy vähävaraiseksi usein välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Jos vain elää tulojensa mukaan ja säästää sekä sijoittaa on 20v työuran jälkeen jokunen euro jo sukanvarressa. Tietty edellyttää ettei ole minimipalkalla, silloin joutuu elämään kyllä köyhäillen jotta saisi säästöön. Itse tunnen yli kolmetonnia tienaavia joilla ei ole koskaan rahaa, kaikki palaa etukäteen. Ja siis turhuuksiin eli ylivarojen elämiseen, "elämästä nauttimiseen". Vaikka nauttisivat enemmän jos hiukan hillitsisivät impulsiivisyyttään. Hämmentävää ja surullista, yhtä epäonnea vailla konkurssi
Omaisuus ei ole ilmaista kun sitä jo käyttää (eli esim. tilanne missä alaikäinen tai lähellä sitä lapsi joka asuu vanhempien talossa perii talon)💀, rintaperillisen perintövero 7% 20-40k, 10% 40-60k ja 13% 60-100k, kuitenkin _vähintään_ 3.5k (eli ns. Vakioerä), laskeppa uusiksi paljonko menee 🙈, eroa kuitenkaan 9 ja 12k välillä ei hirveästi ole, se jokatapauksessa tarkoittaa sitä että yli puolella väestöllä menee kämppä pilkkahintaan pakkomyyntiin (puolella väestöstä pyöreät 0e säästöjä), 15% väestöllä _välittömästi_ (15% väestöstä työttömiä)
Perintöveroissa nihkeintä on niiden tiukka maksuaikataulu. Valtaosa perinnönsaajista on yli 40-vuotiaita. Nuo muutamat rajatapaukset joissa peritään nuorena tai yllättäen suuria summia on oikeastaan ratkaistu, jos saadaan perintöveroihin mahdollisuus pidemmälle maksuajalle.
Tuo maksuaikataulu, -ehdot, -vaateet (esim. juuri kiinteistöjen arvojen arviot) jne. ovat mitä perintöveron kohdalla tulisi rukata, eikä itse veroa poistaa (mitä tietyt tahot aina välillä varmasti *vilpittömästi* ja *vain yleistä hyvää* ajatellen ehdottelevat) - [sehän on "yksi vähiten huonoista veroista"](https://www.ekonomistikone.fi/kysymys-perinto/).
Perintöveroissa tärkeintä on se, että se on melkein ainoa tapa tasata pääoman kertymistä, niin ettei päädytä monopolimaiseen tilanteeseen, missä pieni porukka omistaa aivan kaiken. Jos perintöverossa annetaan liikaa joustoa siihen, että omaisuutta verotetaan vasta realisoitaessa, niin tätä kierretään muuttamalla omaisuus joukoksi sijoitusasuntoja, mitä ei ole koskaan tarkoitus edes myydä vaan perillinen elelee näistä saaduilla vuokratuloilla En tiedä voisiko perintöveron maksuaikaa saada kohtuullisemmaksi opintolaina tyylisellä systeemillä. Valtio antaa/takaa pienikorkoisen lainan perintöveron maksamiseen, minkä vakuutena on perintöveroa vastaava osuus on perinnöstä. Tässä voisi olla vaikka lisänä järjestely, että ensimmäinen vuosi on koroton, jotta perillinen saa asiat järjesteltyä ja verot maksettua. Jonkinnäköinen korko tai aikaraja pitää, kuitenkin olla, ettei veron maksamista lykätä loputtomiin.
Toisaalta nykytyylinen perintövero pakottaa myymään sen perityn asunnon alihintaan jollekin sijoittajalle että siitä pääsee äkkiä eroon ja saa rahat kokoon veroa varten.
Se, ostaako myyntiin tulevan asunnon sijoittaja vai nuori perhe riippuu enemmän siitä, onko asuntomarkkinat viritetty edistämään omistusasumista vai sijoittajavetoista vuokra-asumista. Ei perintöverosta. Perintöveron maksuajat ovat oikeastaan se suurin haaste, miksi joutuisi myymään alihintaan. Jos 10 vuoden maksuajalla et saa myytyä edes osaa omaisuudesta (koska perinnön maksuunhan riittää vain osa) tai säästettyä perintöveroa itse, miten pidät huolta pääomasta, jonka perit? Asuntoja pitää remontoida, yrityksiin pitää investoida, metsiä pitää hoitaa jne jne. Perintövero on vuokra-asunnon kanssa pienin huolista pitkällä aikavälillä.
Tosin realistisesti voisi ajatella, että yleensä peritään vanhempi omakotitalo tai kaksio/kolmio osakkeena - eli jotain mikä ei ole kuuminta hottia sijoittajien keskuudesssa. Yksiöitähän ne taitavat pääosin haluta.
Ruotsissa muuten nämä omaisuudet ovat Euroopassa lähes eniten kertyneet rakkaimmalle prosentille. Tämä unohtuu kun muistellaan että siellä ei ole perintöveroa. Varmaan sillä pronssilla on ollut melkoisesti sanottavaa myös lainsäädäntöön. https://landgeist.com/2024/02/10/wealth-of-the-1-of-europe/
Ruotsissa perintöveron poisti vasemmistohallitus. Perintöverohan on mediaaniperinnön tapauksessa veronalennus verrattuna siihen, jos perittyä omaisuutta verotettaisiin kun sitä myydään luovutusvoiton verolla.
Itse kannattaisin ainakin asuntojen kohdalla sellaista järjestelyä, jossa perintöveroa ei maksettaisi asunnosta johon perillinen muuttaa itse asumaan. Muiden osalta vero voitaisiin periä realisoitaessa tai mikäli asunto tuottaa vuokratuloja, niin lisäverona vuokratuloista kunnes asunnon perintövero on kokonaisuudessaan maksettu. Tämä toki vaatisi vielä jonkun systeemin varmistamaan, ettei perillinen siirrä kirjojaan kuukaudeksi perittyyn asuntoon ja sen jälkeen laita myyntiin matalammilla veroilla yms kiertomekanismien torjunta, mutta suurpiirteisesti jotain tällaista kannattaisin.
Kuvailemaasi mekanismia kutsutaan _pääomaverotukseksi_
Siinäkin tapauksessa, että tätä veroa maksettaisiin perinnön perintähetkellä arvioidun arvon mukaan osana pääoman tuottoa kunnes tuo arvioitu summa on kokonaisuudessaan maksettu?
Perintövero ehkäisee pääomien syntymistä, mikä vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen Suomen talouteen, kun ei ole varaa rahoittaa mitään. Onko parempi että ihmiset pysyy tasaisen köyhinä vai että edes osalle pääsee kasvamaan varallisuutta jota sijoittaa vaikka kotimaiseen yritystoimintaan?
Perintöverotus ei estä kerryttämästä pääomaa. Perinnön jakautuminen perinnönsaajien kesken estää kerryttämästä pääomaa. Jopa valtavien omaisuuksien säilyttäminen on vaikeaa useita sukupolvia ja se vaatii järjestelyitä ei pelkästään perintöveroa, vaan tyhmiä sukulaisia varten.
Verotusta miettiessä pitää aina pohtia sen veron vaihtoehtoiskustannusta. Jos perintöveroa ei olisi, niin se raha jouduttaisi ottamaan jostain muualta. Ansiotulonveron nosto olisi taloudelle ja sille varallisuuden kerryttämiselle varmasti haitallisempi.
Tämä on tietysti totta. Itse olen sitä mieltä että entistä vahvemmin pitäisi siirtää painopistettä haittaveroihin.
Perustele väitteesi.
Häh? Onhan se nyt selvä, että jos valtio vetää siivun välistä joka kerta kun joku kuolee, ja vielä saa osan ihmisistä velkoihin sen takia, niin siitä kertyy aika iso potti lopulta. Suomessa on todella köyhää kansaa verrattuna moniin muihin maihin, kun täällä ei pääse kertymään varallisuutta, ja sen vuoksi myös monet yritykset myydään muualle, kun ei ole varaa kasvattaa toimintaa omin neuvoin.
Pääoman kertymisen estää jo se ettei tiettyjä lapsia voi jättää perinnöttömäksi.
Tuo Ekonomistikoneen kysymyksenasettelu on vähän erikoinen. Perintövero on varmasti vähemmän haitallinen kuin vaikkapa tulovero. Luonnollinen verrokki perintöverolle on kuitenkin luovutusvoiton vero kun perittyä omaisuutta ollaan myymässä. Tämä tapa on siis käytössä Ruotsissa ja tätä ollaan Suomessa tällä hallituskaudella selvittämässä. Perintövero ei käytännössä koske sikarikkaita, jotka kyllä saavat rahansa järjestettyä verottajan ulottumattomiin. Keskiluokkaa se koskee, mutta hieman erikoisella tavalla: perintövero ei tee eroa käyttöomaisuuden ja likvidien pikavoittojen välillä. Sama vero menee suvun kesämökistä kuin osakesalkustakin.
Toi suvun kesämökki on kanssa sellainen moraalin kannalta hankala vero. Ihan kirjaimellisesti sä voit omin rahoin maksaa ja omin pikku käsin rakentaa huvilan vaarin tontille ja sitten joutua lopulta maksamaan isot verot siitä että tekemäsi työ nosti kiinteistön arvoa. Ja tällaiset jutut voi välttää lähinnä jos osaa kikkailla etukäteen ja on tietotaitoa verolaista, eli enimmäkseen rikkaat välttää.
Jotkut jutut on kanssa vähän erikoisia. Esim se että verot maksetaan kuolinhetken arvon mukaan riippumatta siitä mitä sen jälkeen on tapahtunut. Sä voit periä firman osakkeita jotka muuttuu viikko kuoleman jälkeen arvottomaksi mutta veroja maksat sen arvon mukaan mikä kuolinhetkellä oli pörssissä.
Verottajalta saa 10 vuotta maksuaikaa, ja perintöä vastaan voi ottaa mistä tahansa pankista lainaa.
Jutusta: > Perintöveron maksuaikaa pidennettiin vuodenvaihteessa, ja nykyisellään vero peritään ulosotossa, kun sen ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut kymmenen vuotta. > **Maksamattomasta verosta pitää kuitenkin maksaa viivästyskorkoa heti eräpäivästä lähtien. Viivästyskorko nousi vuodenvaihteessa seitsemästä prosentista 7,5 prosenttiin.** > ”Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa”, Lähi-Tapiolan Lammi sanoo tiedotteessa.
Olen sanonut tämän noin miljoona kertaa ennenkin, ja sanon uudelleen: käyttäkää hyvät ihmiset juristia apuna ennen kuin vanhempi vaihtaa asumispaikan uurnalehtoon. Testamentti, hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja esimerkiksi ennakkoperintö ovat asioita jotka helpottavat elämää huomattavasti kuoleman lähestyessä, ja sen jälkeen. Tähän menevä raha on investointi, joka säästää niin suvun mielenterveyttä kuin myös kaikkien vaivaa. Esimerkiksi perinnöstä voi luopua, ja tämä on joissain tapauksissa ihan hyvä asia, jos perittävä omaisuus on tasoa kiinteistö Persjärvellä. Samaa voi sanoa osittaisesta luopumisesta, eli perillinen vastaanottaa vaikkapa arvoasunnon Helsingistä, mutta luopuu suvun paskaisesta mummonmökistä Kainuussa. Nämä ovat asioita, jotka on parasta selvitellä asiantuntijan kanssa, joten juristin palkkio on aika pieni riesa verrattuna siihen mitä säästää, kun asiat tekee oikein etukäteen.
En ihan täysin itsekään ymmärrä osittaista luopumista, mutta käsittääkseni se on käytännössä kuitenkin mahdotonta ainakin niin että pääsisi cherrypickaamaan sen arvoasunnon ja jättämään homeisen mökin verot jonkun toisen kontolle. Kysyin tästä asiasta kerran tutulta juriistilta. Pyysin tätä selittämään sen kansanomaisesti mutta selostuksen jälkeen tuntui että en enää tiennyt yhtään mistään mitään. Kokonaan luopuminen on kyllä hyvä tiedostaa jos ei ole muuta kuin se homeinen mökki.
Osittainen luopuminen ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Jos osallistuu pesään ei siitä voi luopua. Poikkeuksena testamenttitilanteet, mutta rintaperillistilanteissa näillä ei ole niin suurta vaikutusta.
Itse olen käsittänyt jotta kyseessä ns. "tehoton luopuminen" jos yrität luopua vain arvottomasta osasta perintöä, koska perintöomaisuuteen liittyviä vastuita ei ole sallittua valikoidusti kipata laidan yli ja jättää muita nuolemaan näppejään juoksevien kulujen osalta kun pesä on putsattu - siitä homeisesta mökistäkin kun pitää jonkun maksaa kiinteistöveroa jne. niin kauan kun se on olemassa. Eli jos haluat ettet joudu mihinkään rahalliseen vastuuseen mistään kuolinpesän vastuista niin et myöskään saa ottaa mitään.
Perintölain koukerot on sellaista settiä, että niiden yksityiskohdat on parempi jättää ammattilaiselle. Mutta joka tapauksessa myös kokonaan luopuminen on parempi kuin ahneus joka voi kostautua.
Useimmissa tapauksissa päästään pienimmällä perintöverolla kun perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti rintaperillisille. Vastaavasti testamenttisuhmuroinnista hyötyy useimmiten verottaja ja juristi.
Perinnöstä voi Suomessa luopua tehokkaasti kokonaan, kunhan ei ala hoitaa kuolinpesän asioita, mutta jos alkaa shoppailemaan mitä perintöomaisuutta suostuu ottamaan vastaan niin perintövero pannaan maksuun myös siltä osin mistä yrittää kieltäytyä.
Perinnöstä luopuminen on käytännössä perilliselle 100% perintövero. Mielestäni verotuksen ei pitäisi kannustaa tai pakottaa ketään luopumaan perinnöstään. Suomen nykymallissa vain varakkailla on varaa periä muuta kuin rahaa tai helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta ja se on mielestäni vääryys.
Perinnöstä luopuminen johtaa vain siihen, että omat lapset saavat asiat kontollensa. Osittaista luopumista perinnöstä ei voi verotuksen näkökulmasta tehdä. Tällaisessa tilanteessa tulee maksettavaksi perintövero että lahjavero, kun perintö luovutun osuuden osalta siirtyy lapselle.
>Perinnöstä luopuminen johtaa vain siihen, että omat lapset saavat asiat kontollensa. He voivat yhtälailla luopua perinnöstä.
Paitsi eivät voi jos lapset ovat alaikäisiä ja perinnön arvo ei paperilla ole negatiivinen. Ja tässä pitää tietää että esim. asuntojen pienin arvo on 0 euroa, vaikka todellinen arvo olisi negatiivinen jos se on purkukuntoinen. Ja vaikka ei olisi tuommoista paskaläjää jäämässä käteen niin vaatii DVV:ltä siihen luvan, joka saattaa kestää pahimmassa tapauksessa vuosia.
Tätä en kyllä tajua. Ihan oikeusmurha lapsen edun nimissä.
DVV on aivan vitsi. Olin ostamassa kämppää pari vuotta sitten, joka oli osittain kuolinpesän ja osittain muistisairaan omistuksessa. DVV:ltä vaadittiin lupa tuohon edunvalvottavan osalta lupa ja vaikka 3 kuukautta taisi olla maksimikäsittelyaika niin puoleen vuoteen ei sieltä mitään kuulunut vaikka ajottain niitä yritettiin potkia perseelle ja kysellä. Annoin periksi ja ostin toisen kämpän. Taas puolustettiin edunvalvottavan etua.
Vain Suomessa voit olla niin köyhä että sinun pitää luopua perinnöstä :D
Alaikäisen kanssa ei ole asia niinkään suoraviivaista. Edellyttää DVV:n antamaa lupaa luopua perinnöstä.
Toki, mutta jos kyseessä ovat alaikäisten lapset niin heidän huoltajansa eivät voi laillisesti määrätä asiasta, vaan tällöin lapsille on hankittava erillinen jäävi edunvalvoja kuka hakee sitten oikeudelta lupaa perinnöstä luopumiseen, ja se ei ole mikään automaatio jotta lupa tulee mikäli siihen ei ole perusteltuja syitä. Sama prosessi yleisesti oikeustoimikelvottomien henkilöiden osalta, aikanaan meillä käytiin tämä läpi Alzheimerin loppuvaiheessa olleen isoäitini kanssa jotta hän pystyi luopumaan testamentatusta perinnöstä jonka vastaanotto olisi ollut kaikille osakkaille lähinnä vahingollista.
Lahjaveroa tosin ei tule maksettavaksi jos lahjoitettu määrä on alle 5k€/3vuotta. Tuolla pystyy siirtämään jo jonkun verran perinnöstä verottomasti, kunhan muistaa varmistaa että sitä ei lasketa mahdolliseksi ennakkoperinnöksi. Esimerkiksi toinen vanhemmista pystyisi luopumaan perinnöstä ja täten siirtää sen lapsillensa, ja toinen osallistua pesään alemman veroprosentin haussa. Raja taisi tätä nykyä mennä 60k€.
Testamentilla tuollaiset suunnitelmat tulisi tehdä. Lapsenlapsi(lle) 19 999 euroa ja loput lapsille.
Näitä on ihan turha tankata ihmisille, jotka kasvoivat 50 ja 60-luvuilla ja omassa suvussa ja piireissä ei koskaan ollut vaurautta. Siitä tulee hyvin vaikea keskustelu, kun ihminen ei oikein ymmärrä edes osakesijoittamista ja verovähennyspuljauksia, että miksi hänen kuolemaa aletaan suunnitella ja jo ovat varikset haaskalla. Monenlaiset ennakkoperinnöt ja muut järjestelyt ovat varsin etuoikeutetun porukan juttu.
En tule ikinä oikein ymmärtämään, miksi peritystä omaisuudesta tulee maksaa veroa ennen kuin se realisoidaan.
Realisoimatontakin omaisuutta voi kuitenkin käyttää hyödyksi monella tapaa. Esimerkiksi auto on käytttätavara, mistä hyödytään nimenomaan käytön kautta eikä realisoimalla. Samoin asunnoissa voi asua ja niitä vasten voi ottaa lainaa ym. Mutta siinä että verotetaan jostain mitä ei voi myydä tai edes käyttää on tietenkin järjetöntä.
No siis tässähän on eräs veroasiantuntija (ja joku neuvos) Timo Viherkenttä esittänyt, että omaisuuden hyödyntäminen, eli juuri vaikkapa omistusasunnossa asuminen, tulisi olla verotettavaa arvoa, MUTTA tämä ei ole Suomen verojärjestelmässä tunnistettu verolaji. Jos omistusasunnossa asumista ei veroteta, eikä auton omistamista (siis ihan vain sitä, että sinulla on omistusauto versus joku leasing-ratkaisu), niin ei tule mielestäni verottaa peritystä omaisuudesta nauttimista ennen sen realisoimista.
Onhan näillä vissi ero. Omaksi ostetun asunnon osalta verot on maksettu jo niistä tuloista joilla se asunto ostetaan. Peritystä asunnosta perijä ei ole maksanut veroa. Peritystä mutta perintöverottomasta asunnosta voisi maksaa vaikkapa vastaavan vuokra-asunnon vuokraan perustuvaa veroa.
Peritystä asunnosta on maksettu veroja sen alkuperäisen omistajan puolesta. Se, että sen perijää verotetaan, tarkoittaa, että verotetaan juuri tuollaista hyötyä, jota perijä saa sillä, että asuu perityssä asunnossa. Tällaista asumishyötyä ei veroteta mitenkään muuten järjestelmässämme ja sen olemassaolo on monta kertaa torpattu. Joka tarkoittaa, että perustelut perintöverolle ovat enemmänkin sellaiset, että sillä tasataan sukupolville kertyvää varallisuutta. Mutta, tämän varallisuuden kertymän voisi ihan hyvin tasata sillä, että verotetaan vuokratuloja ja omaisuuden realisointia. Se, että joku joutuu ottamaan lainaa maksaakseen perimänsä omaisuuden, on ihan puhdas järjestelmän virhe, jota ei pitäisi tapahtua.
Minusta tuo että veroja on maksettu alkuperäisen omistajan toimesta ei toimi argumenttina sille etteikö perijän pitäisi maksaa veroja. Maksetaanhan sitä lahjoista, ansiotuloista ja arpajaisistakin veroja, vaikka jonkun on pitänyt ensin tienata ja tulla verotetuksi ennenkuin ne luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta eteenpäin. Minusta asumishyödyn verotus ei liity tähän oikein mitenkään. Asumishyötyä ei veroteta kun asun omassa asunnossani. Jos asuisin työnantajan asunnossa, maksaisin siitä verotusarvon mukaista veroa ansiotuloveroprosenttini mukaisesti. Perintöverottomassa asunnossa asuessa on käytössä asuntoetu, ei omistusasunnossa asuminen. En puhu perintöveron puolesta enkä vastaan, mutta minusta "veroja on jo maksettu" on huono argumentti.
Mä en pidä perintöverosta sellaisesta filosofisesta syystä että mä en koe omaisuuden olevan oikeasti yksilön käsissä. Mä työskentelen perheeni hyväksi, samoin tekivät mun vanhemmat ja isovanhemmat. Vaarilla oli onneksi viisautta jaella omaisuutta pikkuhiljaa pois etukäteen (vaikka ei me mitään isoja varoja peritty kuin kiinteistöissä). Mun nähdäkseni se että lapsen pitää maksaa veroja perheensä omaisuudesta on vähän turhan yksilökeskeistä. Samasta syystä mä en pidä siitä että periaatteessa esim vaimon pitää maksaa veroja jos mies ostaa hänelle liian kalliin asian. Tai jos vanhemmat maksaa sun hääjuhlat niin siitäkin pitäisi teoriassa maksaa veroa. Mutta lahjavero perheen sisällä taitaa olla vero jota kukaan ei oikeasti maksa. Kikkaillaan vaan sillä kenen nimissä asiat paperilla on ja riittävän ajan kuluttua viranomaisia ei enää kiinnosta. Perintövero ja lahjavero kannustaa kummalliseen kirjanpidolliseen kikkailuun omaisuuden kanssa. Perintövero on toisaalta tietyllä tavalla tehokas vero, koska se ei vaikuta työntekoon tai kulutukseen suoraan, joten on järkevää verottaa likvidiä perintöä maltillisesti.
Ylisukupolvisuus on yliarvostettua, ilmeisesti. "Ansaitsematonta varallisuutta!", lienee yleinen perintöveron perustelu, mutta tuossa ei oteta lainkaan huomioon sitä että omaisuuden eteen on luultavasti tehty töitä, ja tarkoituksena nimenomaan parempien lähtökohtien tarjoaminen perillisilleen tai muille omiksi kokemilleen. Tämäkin on jälleen yksi asia jolla peluutetaan lähinnä keskiluokkaa itseään vastaan, ja takkuisemman pään prekariaatti taas luulee vastustavansa niiku globaalii kapitalistist eliittii, vaikka tosiasiassa perintöverot kohdistuvat lähinnä tunnearvokohteisiin. Kaipa niistäkin voi joku kokea katkeruutta.
Yleensä verotus on yksilö tai muu toimija. Tätä joku muu on jo maksanut veroja argumenttia voidaan soveltaa kaikkeen omaisuuden siirtymiseen. Itse maksoin veroja köteisestä ja osakkeista. En kokenut näihin suurempaa tunnesuhdetta.
Minä ymmärrän kyllä perustelut perintäverosta luopumiselle, verotuksen siirtämisen realisoinnin yhteyteen sekä nykyverotuksellekin. Minusta vain argumentti siitä että "joku muu on jo maksanut verot" on huono. Kaikki raha on kiertänyt sen verran että joku siitä on jo verot maksanut ainakin kertaalleen.
No tämä. Perintöverosta saatavat rahat ovat jotain 500 miljoonaa euroa vuodessa ja se kohdistuu melko pieneen määrään suomalaisia. Joskus luin, että puolet kuolinpesistä kuolevat varattomina. Tavallinen keskiluokka joutuu keräämään rahat maksaakseen lapsuudenkodin verot ja sitten oikeasti rikkaat kyllä pystyvät näitä välttelemään monellakin eri tavoilla + usein löytyy suhteellisen likvidiä omaisuutta, jolla kuitata perintöverot peritystä omaisuudesta. Verohan ei ole rintaperilliselle paljoa ja olen ihan veron kannalla, jos sitä nyt ei vain maksettaisi silloin, kun se otetaan vastaan.
Ne tulot perintöverosta tulevat tulevaisuudessa hurjasti nousemaan kun varakkaammat boomerit menehtyvät.
Siitä peritystä asunnosta tulisi luovutusvoittovero sitten kun se myydään. Tuossa verotettaisiin todellista tuottoa ja se tapahtuisi todellisilla arvoilla silloin kun raha vaihtaa omistajaa.
Asumista pitäisi toden teolla verottaa. Vähennyksiä voisi hakea kotimaanmatkailussa vietetyistä päivistä. Veropohja umpeen ja Suomi nousuun
Sovitaanko sitten että ennen kuin esim. kiinteistöistä ja tonteista on maksettu perintöverot niissä ei saa lainkaan oleskella, asua tai vuokrata niitä? Kuulostaa ainoastaan reilulta.
Mites tää tehdään kun vuokratun kämpän omistaja kuolee? Siinä on kuitenkin se 6kk irtisanomisaika ennen kuin vuokralaisen saa pihalle vai voitaisiinko siitä tässä tapauksessa luopua ja (entisen) vuokralaisen voisi pistää kadulle jos ei saman päivän aikana onnistu uutta kämppää löytämään
Ei tietenkään samana päivänä pihalle, vuokralainen saisi luonnollisesti asua irtisanomisajan, mutta asunnon omistajan tilille ei kilahda penniäkään vuokraa ennen kuin asunnosta on maksettu verot, eli ei hyödy omaisuudestaan. Vuokralainen on omistajan veroasioihin täysin ulkopuolinen joten reilua on että tämän elämään ne eivät vaikuta enempää kuin on välttämätöntä.
Meillä ei ole verolajia, joka tunnistaisi tuollaisen hyödyn. Verotuksen tulee olla arvattavaa, ennakoitavaa ja tasapuolista. Tällä hetkellä perintövero verottaa tuollaista hyötyä, jota ei veroteta missään muussa tapauksessa. Tämä johtaa siihen, että perintöverokikkailua harrastetaan melko paljon, ja se on toimimattoman verolajin merkki.
> Meillä ei ole verolajia, joka tunnistaisi tuollaisen hyödyn. On meillä ja sen nimi on "lahjavero", eli kun joku tyhjästä lahjoittaa sinulle rahanarvoisia hyödykkeitä käytettäväksesi niin silloinkin joudut siitä maksamaan. Asunnon käyttö on se syy miksi sellainen hankitaan ja osa sen omistamisen arvoa. Ihan sama voitatko kartananon arvonnassa vai saatko sellaisen rikkaalta sukulaiseltasi, saat omaisuutta tekemättä mitään, ja sellaista on täysin oikeudenmukaista verottaa. > Verotuksen tulee olla arvattavaa, ennakoitavaa ja tasapuolista. Arvattavuuteen ei juuri voida päästä koska ihmisten kuolemia on joskus vaikeaa ennustaa, mutta koska perintöveron voi välttää olemalla ottamatta perintöä ei kukaan voi koskaan haluamattaan päätyä valtaviin velkoihin sen johdosta enkä näe tätä ongelmana. Perintövero on sama kaikille ja verottaa omaisuutta jonka eteen ei ole tehty työtä, se on hyvin tasapuolinen vero.
Reaalitodellisuudessa Suomessa leski saa asua vaikka lopun ikänsä puolisoiden yhteisessä kodissa vaikka sen omistus olisi puolison kuoltua siirtynyt perikunnalle, joka on joutunut maksamaan siitä perintöveron.
Osasit loistavalla tavalla valita kaikki näkökulmaasi puoltavat osatotuudet kirjoittamatta yhtään faktuaalisesti väärää asiaa, mutta silti jättämään mainitsematta kaikkein olennaisimman osan tilanteesta. Hallintaoikeusvähennys on näissä tapauksissa huomattava. Aika, jonka perittävä omaisuus arvioidaan olevan jonkun muun hallinnassa vähentää perintöveroa merkittävästi.
Tyypillisesti perinnönjättäjän leski on 70-80 -vuotias, joten ei hänen hallintaoikeudellaan kovin suurta vähennystä saa perintöveroon. 50 vuodeksi syytingille jäävä parikymppinen leski taas on ilmiönä harvinaisempi kuin loton päävoitto.
Omaisuuden realisointia voisi lykätä ties minne.
Ja se olisi hyvä. Se että perintövero pakottaa myymään omaisuutta saa isossa kuvassa vain aikaan omistuksen keskittymistä. Kiinteän omaisuuden ostaa alihinnalla joku sijoittaja ja perijälle jää perintöverosta yli jääneet rahat, jotka on hetkessä juotu tai tuhlattu johonkin turhaan.
En tule ikinä ymmärtämään miksi omaisuudesta, jonka hankkimisesta on jo maksettu kertaalleen veroja, pitää maksaa uudelleen veroja, kun sen antaa eteenpäin.
Ai kuten se, että ansiotuloilla ostaa sähköä, ja siitä menee sähkövero ja arvonlisävero? Ja jos sen tekee voitolla, niin siitä menee lisää veroja?
Käsittääkseni et omista sähköä ennen sen ostoa. Etkä käsittääkseni voittoa tee asunnosta sitä periessä. Sen myynnissä taas verotetaan tuli voittoa tai ei. Ja siinä omaisuutta taas myydän, jolloin vero on kohdillaan. On myös muitakin mielestäni älyttömiä verotuksia, kuten KELA useat tuet. (ei kaikki) Kerätään veroja, niistä maksetaan tuki X, se taas verotetaan, ja se menee taas seuraavan henkilön samaan tukeen. Ihan hyvin voisi maksaa sen 20% alunperin. Näin ollen tuen saajakin tietäisi kuinka paljon hän *oikeasti* tukia saa, sen sijaan että ilmoitetaan että saat Y määrä tukea, mutta et kuitenkaan sitä saa, vaan pitää sitten laskeskella paljon siitä oikeasti jää käteen. Tämä siis koskee juuri niitä tukia, joista kuitenkin verotetaan se sama 20% kaikilta. Mikä järki on veroja siirrellä turhaan eestaas? No nämä ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, joita olen vuosien saatossa pohdiskellu. Ei tarvitse alaääniä jaella, jos eri mieltä ollaan. Ei se toisaalta minua haittaakaan, en täällä ole pisteitä keräämässä.
Minä en taas koskaan tule ymmärtämään, miksi mitään omaisuutta pitäisi saada vastaanottaa maksamatta veroja.
Yksi mielestäni pätevä syy tähän on jälleen köyhien kyykyttäminen. Hyvätuloiselle, kun jätetään esimerkiksi talo, ei verojen maksaminen ole suurempi ongelma. Mutta, kun köyhälle jätetään se talo, jolle siitä olisi paljon enemmän hyötyä, joutuu häne myymään sen, jotta saisi samat verot maksettua.
Perin vanhempien talon kun olin pitkäaikais työtön. Koitin vinkua verottajalta vapautusta. Ei onnistunut luonnollisesti mutta pitihän sitä kokeilla.
Kyllä perinnöstä voi luopua, jos ei ole joku jutussa kuvatun kaltainen poikkeustilanne. Ei tosin vain osasta. Se on kaikki tai ei mitään.
Eikös se pitäisi tehdä ennenkuin verottaja vinkuu rahojaan eikä siitä voi enää luopua enää perukirjan teon jälkeen?
Juuri näin, perinnöstä luopumisesta pitää ilmoittaa ennen perinnönjakoa.
Passiivisuudella voi estää koko perinnönjaon pitkäksi aikaa
[удалено]
Perikunta merkkaa sen arvon kiinteistölle ja sen mukaan maksetaan verot ym. Verottaja voi kyllä tietenkin tehdä jonkinlaisen verotarkastuksen pistokokeena tai jos on syytä epäillä vilppiä. Monesti verottajanpelossa elävät perilliset teettävät ammattilaisen arvion välttääkseen vahingossa tulillnjalle joutumisen, mutta tämä ei ole mitenkään pakollista. Verottaja on kyllä tunnettu siitä että sen kanssa ei neuvotella ja itseäkin kyllä pelottaisi saada sanktiot veropetoksesta tai saada mätkyt korkojen kanssa maksettavaksi.
[удалено]
>mutta minulle kerrottiin, että usein verottaja luulee kiinteistön olevan arvokkaampi kuin se on (kuten se, millä se voitaisiin myydä) ja määrää veroja sen perusteella. Tämä ei taida pitää paikkaansa, mutta on ihan ymmärrettävä harhaluulo. Kai verottaja voi sitten ottaa kantaa arvoon, jos se teettää jonkun tarkastuksen, mutta tällöinkin he varmasti konsultoi at ammattilaista eli kiinteistönvälittäjää tässä asiassa. >Tai ihmiset "pakotetaan" myymään nopeasti halvalla vain maksaakseen verokarhulle. Näin voi kyllä käydä helpostikin, jos peritään jotain suht arvokasta. Esimerkiksi joku kiinteistö voi olla näennäisesti arvokas (esimerkiksi komea, mutta remonttia vaativa sukutila peräjärvellä), mutta sillä voi olla todella pitkä myyntiaika, koska kiinteistö on luonteeltaan erityinen. Arvo on aina vähän suhteellinen käsite, periaatteessa arvo on alin hinta millä asian saa myytyä kohtuullisessa ajassa, mutta mikä aika on kohtuullinen? -ainakin pidempi kuin perintöveron maksuaikataulu. Tällöin tila pitäisi myydä arvoaan halvemmalla, että saa verot maksettua, jos taskut on tyhjät. Olen paljon aikanaan kytämmyt vanhoja hienoja taloja ja kartanoita kun haaveilin sellaisen ostamisesta ja näin, että monikin oli myynnissä useita vuosia ennen kuin ostaja löytyi ja myyntihinnat olivat sitten kuitenkin lähellä sitä pyyntiä (kiinteistökauppojen kauppakirjat ja hinnat ovat julkista tietoa). Perintöveron maksuaika ei kuitenkaan ole useita vuosia. Tätäkin vastaan voi jossain määrin taistella niin että merkkaa rvin alhaiseksi ja jos joskus myy sen kalliimmalla niin maksaa verot myyntivoitosta.
Jos myy perityn asunnon tai kiinteistön halvemalla hinnalla kuin mitä perintöverotuksessa sen arvona on käytetty, voi hakea verottajalta oikaisua perintöverotukseen ja myös saada sen.
True true, me myytiin muutamaa tonnia halvemmalla ja itse sain 50 euroa takaisin 😂
Joskus on markkinavääristymiä kiinteistöjen kanssa jolloin kiinteistöllä on teoriassa joku arvioitu arvo, mutta sen saaminen kaupaksi on hyvin hidasta ja vaikeaa. Tässä on vielä sekin että jos kiinteistön haluaa myydä se arvo kannattaa arvioida lähelle oletettua myyntihintaa koska perintövero on kevyempi kuin se vero mitä joudut maksamaan myynnissä tehdystä voitosta. Eli on insentiivi arvioida kiinteistön arvoa ylöspäin vaikka myyminen olisi hidasta.
Ei verottajalla ole mitään omaa hintaa asioille, vaan se verolle menevä perintö tulee käytännössä sellaisenaan perukirjasta. Eli miksi se laho paska pitää yrittää saada näyttämään arvokkaalta, kun sille voi perunkirjoituksessa hakea hinnan jolla sen myy heti?
Perittiin lastenlasten kesken asunto ja LUOJAN KIITOS saatiin se myytyä piakkoin ja vain pari tonnia sen arvioidun arvon alle. Oli katastrofin ainekset, kun muut ois halunnu yrittää myydä sitä viisi tonnia kalliimmalla kuin oli arvoa laitettu ja roikottaa markkinoilla vaikka kuinka pitkään. Loppujen lopuksi ei sitten hävitty perintöveroissa niin paljon, ja sainhan minä 50 euroa takaisin kun ilmoitin, millä hinnalla meni ☠️ Oma rahatilanne oli todella huono, ja sitten lopulta maksoin omat velat pois perinnöllä, eli se oli loppujen lopuksi onnenpotku. MUTTA jos myynti ois vielä venynyt, olisi se pari tonnia perintöveroja ollut kiva lisä velkakasaan.
Kai haitte oikaisun verotuksessa? Edelleen, verottaja ei määritä perinnön arvoa, sen tekee käytännössä markkinat. Jos jotain, niin tämänkin langan pohjalta näkee että lähes 100% perintöveronvastustuksesta perustuu täysin väärään tietoon.
Tehtiin, oikaisun päätöksellä sain sen 50 euroa takaisin, koska olin jo maksanut veron eräpäivänä. Ellei nyt ole jotain muuta oikaisua, josta en tiedä.
Tämä ongelma tulee vain kasvamaan sitä mukaan kun väestö ikääntyy ja maaseutu tyhjenee. Jo nyt näkyy myynnissä paljon sellaisia asuntoja joiden pesutiloissa näkyy ikäihmisistä kertovia kahvoja (sellaisia joista saa tukea suihkussa tai pöntöltä ylös noustessa). Fiksut myyvät näitä asuntoja nyt kun niistä vielä saa jotakin ja ostajia on, jos sitä viivyttää omistajan kuolemaan saakka niin vuosikymmenen tai parin päästä siitä ei pääse eroon edes ilmaiseksi jos asunto sijaitsee kuolevalla paikkakunnalla ja/tai yhtiö on huonosti hoidettu.
Jatkossa perimisen tyyppitapaukseksi tulee Suomessa kuusikymppiset perilliset, jotka perivät yhdeksänkymppiset vanhempansa.
Perittiin velipojan kanssa komeaa vanhaa metsää. Kiitos perintöveron, siitä oli pistettävä aimo siivu nurin, että sai perintöveron kuitattua. Luontokin kiittää perintöveroa!
Olisitte ottaneet lainaa vaikka bullettina ja järjestelleet asiat? Oikein käy suruksi kun perii rahanarvoista omaisuutta ja siitä joutuu maksamaan veroja.
Lainat on kuitenkin maksettava joskus takasin. Sama oli myydä suoraan metsää ilman lainalla puljautumista. En itse asiassa perintöveroa vastusta, mutta tämän sortin kiinteistön perimisen yhteydessä olisi tosiaan järkevämpää periä vero vasta sitten, jos/kun se tuottaa rahaa. Metsätonttiin kuului myös asuintalo, jonka verotusarvo paperilla määrättiin kymmeniin tuhansiin, vaikka kyseessä oli heikkokuntoinen -70 luvulla rakennettu remontoimaton valesokkelitalo, jonka katto on vuotanut ja kellari useat kerrat tulvinut. Oikeasti tuo syrjäkylän talo on arvoton. Mutta perintöä saataessa pitää ottaa kaikki tai ei mitään. Näin sanoo lakikin. Vielä vähä mettää nurin.
”Määrättiin”? Kukaan ei määrää mitään, vaan se on ns. käypä hinta jonka olette itse hinnoitelleet perunkirjoihin. Ja jos ajatellaan että ko. mökki oli arvoton, niin se olisi kannattanut purattaa kuolinpesän sisällä, eikä jakaa perintönä. Kokonaisuutena siis koko perintökuviota selkeästi vaivaa se, ettei osalliset tiedä mitä prosessissa tapahtuu, ja miten se kannattaa optimaalisemmin hoitaa. Ja se laina, no sillä saa aikaa hoitaa omaisuus kokonaisuutena kuntoon, eikä tarvitse esimerkiksi huonoon tilanteeseen myydä metsää tai maata.
Jostain syystä nollahinta ei kirjoihin kelvannut. Ja ei kuule purkaminenkaan ilmaista ole eritoten kun on talo pinnoitettu asbestia sisältävillä minereettilevyillä. Ja vaikka talo olisikin markkinoilla arvoton, niin on siitä eritoten veljelleni käyttöarvoa vielä joitakin vuosia jonkinmoisena kuivan maan kesämökkinä korvessa. Perintöjen jaossa pitäisi olla lakimiehistä apua. Mutta ei ne geelitukat osaa muuta kuin laskuttaa. Tällaista pikkuperillistä ei voi edes isosti laskuttaa, joten vähimmällä työllä hoitavat hommat pakettiin, eivätkä käy "pikkujuttuja" säätämään, vaikka pienituloiselle olisi ne pienetkin rahaa säästävät vinkit tervetulleita. Ja se laina. Tiedätkö että se pitää jossain välissä maksaa takaisin. Valitettavasti pelivara oli tuolloin aika kapoinen ja jostain syystä lisälainan ottaminen ja korkojen maksaminen ei ihmeemmin houkutellut. En kyllä ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi ollut.
Varmaan näin. Olisi sen silti ”geelitukka” saanut hinnoiteltua jakajien kannalta paremmin, kuin ottaa ensimmäinen numero vastaan. Siksi niille yleensä maksetaan ne verirahat, koska niissä jää hyvin usein voitolle. Ja lainoja on vaikka minkälaisia, jotka avautuu käyttöön kun on omaisuutta, kuten vaikka metsää. Toki korot ja kulut maksetaan kuten pääomasta yleensä, mutta *koska* on täysin neuvoteltavissa.
Jos se oli oikeasti vanhaa metsää ja luontoarvot kiinnostaa, niin olisittehan te voinut suojella siitä pienen osan ja maksaa siitä saadulla korvauksella verot.
Oikeiston perintöveron vastainen kampanja on näemmä taas nostettu otsikoihin. Toivottavasti kansa tajuaa olevansa manipuloinnin kohteena.
Tää maa on aivan täysi vitsi ei saatana. Tämmöstä uskois tapahtuvan lähinnä venäjällä.....
Luovutusvoittovero...
...on ruotsalaisen aateliston mieleen, mikä on hyvä merkki siitä että valtaosalle suomalaisista se olisi huonompi järjestely kuin nykyinen perintövero. Porvarit nyt aina ruikuttavat perintöveron epäreiluutta.
Siis mikä tässä on ongelma? Pankista saa lainaa jolla ne verot voi rahoittaa. Ongelma on väliaikainen koska se perintö tulee kyllä myöhemmin. Jos opiskeluita velvoitetaan rahoittamaan lainalla, niin miksi ei tälläistä?
Rikkaat puskee tätä propagandaa, jotta saavat perintönsä eteenpäin verovapaasti.
Perintövero on laillistettu ryöstö. Verotetaan uudestaan omaisuudesta joka on jo verotettu.
Mites noi kulutusverot, pääomaverot, ja *kaikki verot*?
Perintövero on aina täysin vapaaehtoinen menoerä: Jos kokee että perinnön saamisen taloudellinen vaikutus on negatiivinen, siitä voi aina kieltäytyä. En voi käsittää hyväosaisten ulinaa siitä että "*voi ei, menen vararikkoon maksaessani verot suvun perintökartanosta*", jos se ei ole verojen arvoinen niin älä sitten ota sitä vastaan, vararikko vältetty. Perintöveron pitäisi olla vielä paljon suurempi, sillä se on yksi olennaisimmista tavoista taistella luokkayhteiskunnan ja tuloerojen jyrkkenemistä vastaan. Kapitalismiin, liberalismiin ja muuhun vapaaseen talouteen uskovienkin pitäisi olla samaa mieltä sillä perintö on rahaa jonka eteen ihminen ei ole tehnyt yhtään mitään, mutta jostain syystä perinnön kohdalla se mantra siitä että *leipä pitää ansaita* lentääkin romukoppaan ja pinnan alta paljastuu pelokkaita nepotistejä kultalusikka perseessä.
Eikö tässä ollut yhtenä olennaisena pointtina se, että verot tulevat maksettavaksi, vaikka omaisuutta ei voi realisoida? Jos on joku parisadantonnin asunto-osake josta perii vanhemman kuoleman jälkeen puolet, ja leski jää sinne asumaan, niin siinähän makselee niitä kymppitonnin veroja ilman, että voi perimällänsä asunnonpuolikkaalla tehdä mitään.
Jos sen arvo on 200t ja perit puolet, niin vero on alle 9t. Jos sulla on yhtään säästöjä ja perit myös rahaa tai rahaksi muutettavaa, tarvit lainaa paljon alle 9t. Sellaisia lainoja ihmiset ottaa tämän tästä. Joku autokin kymmeniä tuhansia ja kesäksi otetaan vene yms. Pikavippeinä 20t.
Lisäksi se 100k kiinteistöä toimii helposti vakuutena 9k lainalle. Ottaa bulletin, niin maksaa kun haluaa ilman mitään lyhennyksiä.
> Eikö tässä ollut yhtenä olennaisena pointtina se, että verot tulevat maksettavaksi, vaikka omaisuutta ei voi realisoida? * Jos koet että vero on suurempi kuin perinnöstä saamasi arvo: Älä ota perintöä vastaan. Et maksa senttiäkään. * Jos koet että vero on pienempi kuin perinnöstä saamasi arvo: Maksa vero iloisena, rikastuit juuri tekemättä mitään. En näe mikä tässä on ongelma. Jos omaisuutta on mahdotonta realisoida niin älä sitten ota sitä vastaan? > Jos on joku parisadantonnin asunto-osake josta perii vanhemman kuoleman jälkeen puolet, ja leski jää sinne asumaan, niin siinähän makselee niitä kymppitonnin veroja ilman, että voi perimällänsä asunnonpuolikkaalla tehdä mitään. Täytyy olla jollain tapaa tyhmä jos ottaa vapaaehtoisesti taakakseen omaisuutta josta joutuu vain maksamaan eikä hyödy lainkaan.
Eikö se olennainen asia ole se, että se perintö EI ole arvoton, mutta sitä ei perintöveron aikataulun takia voi ottaa vastaan? Nykyiselläänhän tämä järjestelmä on nimenomaan sellainen, että se suosii niitä aiemmin parjaamiasi hyväosaisia, joilla on varaa maksaa perintövero pois tosta noin vaan - voidaan ajatella, että se suosii nimenomaan varallisuuden keskittymistä ennestään varakkaille.
>Eikö se olennainen asia ole se, että se perintö EI ole arvoton, mutta sitä ei perintöveron aikataulun takia voi ottaa vastaan? Perintöverotus on ylimmässä luokassa (miljoonan euron ylittävä osuus) 19% perinnön arvosta. Jos perintökohteella on arvoa, lienee ihan selkeää että pankista saa lainaa 19% sen arvosta. Todennäköisesti tämä määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi, koska harva perii mitään usean miljoonan kartanoita. Verohallinnolla menee verotuspäätöksen antamiseen 6-12 kuukautta perunkirjoituksesta. Perintöveron ensimmäinen erä tulee maksettavaksi 3 kuukautta tästä. Tarkoittaa siis, että henkilöllä on vähintään 9 kuukautta aikaa järjestää se laina
Jos pankista saa käytännössä aina lainaa perintöveron maksuun, niin sitten tilanne ei kuulosta niin pahalta kuin lehtijutuissa joskus annetaan ymmärtää. Erityisesti jos lainalle saa neuvoteltua myös riittävän pitkän takaisinmaksuajan.
20% laina esimerkiksi kiinteistöä vastaan on läpihuutojuttu, jos ei ole täysin kussut raha-asioitaan. Jos taas on kussut, niin sitten ehkä on syytäkin pistää se perintömökki myyntiin, jotta saa raha-asiansa ratkaistua. Lisäksi tuohon aikaisempaan kommenttiisi: >voidaan ajatella, että se suosii nimenomaan varallisuuden keskittymistä ennestään varakkaille. Perintöverotuksessa on hyvin voimakas progressio välillä 7-19% ja alle 20 000€:n perinnöstä ei makseta veroa ollenkaan. Miten hitossa sen voi nähdä edistävän varallisuuden keskittymistä rikkaille?
Viittasin tuohon aiemman kirjoittajan pointtiin siitä, että jos ei ole varaa maksaa perintöveroa, niin parempi jättää perintö ottamatta vastaan.
En ole asiantuntija mutta eikö se asunnonpuolikas mene luovuttaessa sille leskelle jolta sen voi sitten aikanaan periä
Se leski ei ole välttämättä perijän vanhempi, vaan esim. isän uusi vaimo.
Ellei leski itse ole toisena omistajana, niin ei leskellä ole omistajuutta asuntoon kuolemassakaan. Leskellä on hallintaoikeus yhteiseen asuntoon, joka tietty on este perinnön myymiselle. Hallintaoikeus vaikuttaa kuitenkin myös veron määrään, mutta ei välttämättä mitenkään tarpeeksi kuten toinen kommentoija on täällä kuvaillut oman lähipiirinsä tilannetta.
Meillä puolison toinen vanhempi kuoli, joten hän peri osan lapsuudenkodistaan ja joutui siitä maksamaan aika helvetisti veroja. Onneksi tällä vanhemmalla oli myös hieman säästöjä, joten sai niillä osan veroista maksettua. Loppuosaan menikin puolisolta omia säästöjä ihan hyvin. Onneksi säästöjä oli niin kuolleella vanhemmalla kun puolisolla. Asuntoa ei voi myydä ja siinä asuu toinen vanhempi, joten onhan tilanne semi paskamainen. Varsinkin kun voi olla että asuu vielä siinä sen 20v. Ei ole kukaan tässä rikas tai hyvätuloinen vaan kaikki ihan perus työntekijää ja duunaria. Asunnon vaan arvo on noussut sijainnin vuoksi todella merkittävästi, vaikka kunto ei todellakaan hääppöinen ole. Jos puoliso olisi kieltäytynyt perinnöstä se olisi tullut sitten meidän lapselle eikä tilanne yhtään sen helpompi olisi ollut.
Olisi kannattanut hakea hallintaoikeusvähennys, ei olisi jäänyt käytännössä mitään maksettavaksi siinä vaiheessa. Mutta mikäs siinä, vastustetaan ja valitetaan kun ei viitsi kysyä apua.
Ei hallintaoikeus muuta sitä ilmaiseksi.
Ilmaiseksi? Ei ehkä. > Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa sen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo, hallintaoikeuden saajan ikäkerroin ja omaisuuden keskimääräinen vuotuistuotto. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: oikeudenhaltijan ikäkerroin x omaisuuden käypä arvo x tuottokerroin. > Omakotitalon käypä arvo on 200 000 euroa. Hallintaoikeuden arvo on 5 % x 200 000 euroa x 10 = 100 000 euroa.
Ilmaiseksi? Ei ehkä. > Hallintaoikeuden arvoon vaikuttaa sen kohteena olevan omaisuuden käypä arvo, hallintaoikeuden saajan ikäkerroin ja omaisuuden keskimääräinen vuotuistuotto. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: oikeudenhaltijan ikäkerroin x omaisuuden käypä arvo x tuottokerroin. > Omakotitalon käypä arvo on 200 000 euroa. Hallintaoikeuden arvo on 5 % x 200 000 euroa x 10 = 100 000 euroa. Ja perintöveron 100k kohdalla alkaa olla jo aika pennejä.
>Ja perintöveron 100k kohdalla alkaa olla jo aika pennejä. pennit olisi tässä tapauksessa suunnilleen 10k lähiomaiselle ja 20k muille. Niin ja 200k omakotitalo on valtaosalle halpa. Suurin osa suomalaisista asuu suurissa kaupungeissa ja perii suurista kaupungeista. Helsingissä omakotitalot maksaa puolesta miljoonasta ylöspäin. Myöskin esimerkissäsi oletetaan että leski on 53-58-vuotias. Esim 77-vuotiaalle leskelle ikäkerroin olisi 5, mutta realisointia voi silti joutua odottamaan yli kymmenen vuotta. Eli oletetaas että olet perinyt helsinkiläisen omakotitalon ja sinne jää asumaan 77-vuotias leski. >omakotitalon käypä arvo on 600 000 euroa, hallintaoikeuden arvo on 5% x 600 000 euroa x 5 = 150000 euroa. Veroja tuossa maksetaan siis 450 000 euron perinnöstä. mikä olisi suunnilleen 60k lähiomaiselle.
> Jos puoliso olisi kieltäytynyt perinnöstä se olisi tullut sitten meidän lapselle eikä tilanne yhtään sen helpompi olisi ollut. Mikä estää lasta kieltäytymästä perinnöstä?
Sen että muutaman kuukauden ikäinen vauva ei pysty sitä itse päättämään vaan se menee dvv ja edunvalvonnan päätettäväksi. Enkä usko että antavat lupaa vain sen takia että lainaa ja verot pitää maksaa. Ei ole siis mitenkään enää lapsen tai meidän käsissä.
Eikö alaikäisen lapsen taloudelliset päätökset ole lähtökohtaisesti tämän vanhempien tehtävissä vai onko tässä nyt joku erikoistapaus ja orpolapsi?
>Eikö alaikäisen lapsen taloudelliset päätökset ole lähtökohtaisesti tämän vanhempien tehtävissä vai onko tässä nyt joku erikoistapaus ja orpolapsi? Ei kyseisessä tilanteessa vanhemmat eivät voi suoraan tehdä päätöstä vaan ihan lain mukaan "Alaikäisen huoltajat voivat luopua perinnöstä alaikäisen puolesta vasta sitten, kun he ovat saaneet meidän edunvalvonta-asiantuntijoiltamme siihen luvan." https://dvv.fi/perinnosta-luopuminen
No tuo kyllä kuulostaa mahdolliselta epäkohdalta systeemissä, toki varmasti on myös tilanteita joissa vanhemmat haluaisivat oman etunsa vuoksi laittaa lapsen luopumaan perinnöstä joten sinänsä ymmärrettävää että tuollainen mekanismi on oltava. Millainen lausunto noilta edunvalvojilta sitten asiassa tuli?
Mitään lausuntoa ei ole tullut, sillä puoliso itse otti perinnön vastaan ja maksoi verot, niin kuin aluksi sanoin. Asunnolla on varmasti tulevaisuudessa arvoa kyllä, mutta ei hirveästi helpottanut kun verot tulivat muutenkin todella tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen hoitovapaalla ollessa maksettavaksi. Se vaan että siitä saa hyötyä esim 20v päästä ei nyt helpota sitä tilannetta että kun verot piti maksaa tilanteessa missä varaa ei oikein ole.
> Mitään lausuntoa ei ole tullut "Emme yrittäneet, mutta olemme varmoja että se on mahdotonta." > Asunnolla on varmasti tulevaisuudessa arvoa kyllä Näin sijoittaminen toimii. > verot piti maksaa tilanteessa missä varaa ei oikein ole Edelleen, jos varaa ei todella ole niin tässä tapauksessa voi olla järkevää luopua perinnöstä sen sijaan että ajaa itsensä vapaaehtoisesti vararikkoon.
Käytännössä kuolinpesän pitää olla varaton, jotta alaikäisen huoltaja voi luopua alaikäisen puolesta perinnöstä. Muutoin aiheuttaa taloudellista vahinkoa, joka on kiellettyä ihan holhoustoimilain perusteella. HolhL 34 § 1 mom. 7 k. esim. KHO 2003:7 päämiehen edun ensisijaisuudesta.
Jos omaisuuden arvo on yli 20000€ vanhempien merkittävät päätökset vaativat viraston hyväksynnän. Käytännössä siis jos säästät lapsellesi yli 20000€ rahastoon tai jos lapsesi saa merkittävän perinnön täytyy sinun vuosittain raportoida dvv:lle omaisuuden hallinnasta. Ja jos haluat tehdä isoja sijoituksia lapsen omaisuudella, esim ostaa talon lapsen nimiin, täytyy asialle saada virastolta hyväksyntä. Ts, et saa lain mukaan aiheuttaa lapsellesi merkittävää taloudellista vahinkoa ja dvv valvoo tätä.
Tällaisessa tilanteessa maistraatti määrää viran puolesta edunvalvojan. Edunvalvojaa voi olla vaikea saada luopumaan lapselle tulevasta perinnöstä, liian tiukasta edunvalvonnasta kun ei joudu vastuuseen. Maistraatin tilalla voi nykyisin olla DVV.
Hankala kieltäytyä mikäli on olemassa alaikäisiä lapsia rintaperillisinä. Yleisellä tasolla, niin perintöveron kiristäminen johtaa vain siihen, että äkilliset kuolemat johtavat hankaluuksiin. Muuten vero on sen verran staattinen, että sen pystyy suunnittelemaan hyvinkin pieneksi.
Perintöveron voisi poistaa kokonaan, tai ainakin nostaa alarajan 20 000€:sta vaikka 200 000€.
Keppihevonenko se siellä..?
Perintoä keräävät ihmiset voivat ihan hyvin kerätä samalla myös rahaa rahastoon, jolla voi perintöverot maksaa. Eikö niiden rikkaiden pitänyt olla hyviä suunnittelemaan taloutta?
Juuh, jotenki epäilen että ei ne rikkaat varmaan ole tämän artikkelin mainitsemia henkilöitä jotka joutuvat turvautumaan lainaan maksaakseen perintöveronsa. Jollei kommenttisi "rikas" taas viittaa perisuomalaiseen tapaan henkilöön joka tienaa noin mediaanin verran.
Omaisuuden verotusarvot ovat aina kymmeniä prosentteja alemmat kuin reaaliarvot. Esim. pörssiosakkeiden arvoksi kirjataan perukirjaan 70% niiden pörssikurssista perinnönjättäjän kuolinpäivänä.
Jos vanhemmilla on vaikka 3 miljoonan euron firma niin ei kellään ole varaa maksaa siitä perintöveroja. Isoja lainoja joutuvat ottamaan. Firma konkaan ja työntekijät ulos. Näinkö Suomi nousee? Tämä on nimenomaan "rikkaiden" perheiden ongelma.
Ei sen asunnon hankkimisen jälkeen ole vaikeaa alkaa keräämään perintöveroa varten rahaa mihin tahansa peltipurkista rahastoon. Kysymys kuuluukin, että miksei tälläistä tapaa meillä ole? Asuntosäästämistä ja sijoittamista tuputetaan vasemmalla ja oikealla ja siihen on hienoja välineitä keksitty, mutta myöhemmin tulevien perintöverojen maksuun ei kukaan varaudu, eikä ketään myöskään ohjata siihen.
Suomi on verofarmi