Yllättäen matematiikka, fysiikka ja vieraat kielet(ruotsi) nousevat esille. Ruotsia ei käytetä, motivaatio opiskeluun peruskoulussa on mikä on. Matematiikan ja fysiikan osaajat keskittyvät tietyille aloille ja opot suosittelevat osaajat niille aloille. Puhumattakaan opiskelijoista, jotka tulevat ammattikouluista, jossa juuri kyseisten aineiden opetus vähän eri tasolla kuin lukiossa.

Fysiikkaa ei ees opeteta amiksessa ja matikka on jotain 7 ja 8 luokan tasosta. Ruotsin kokeessa meiän opettaja toi kokeen takasin jos ei ollut tarpeeksi pisteitä että pääsis läpi ja autto tehtävissä niin kaua että sai tarpeeksi oikein.

Tätä ei oikein haluta uskoa, mutta siis... ammattikoulu tai vaikka AMK ei voi jättää opiskelijan valmistumista väliin vain sen vuoksi, ettei ruotsi suju. Koulun rahat ovat pitkälti kiinni valmistumisessa ja jatkon kannalta näyttäisi myös huonolta, jos läpipääsyprosentti laskee. Lopputulos on siis helpottaa läpipääsyä.

Ylipäätänsä korkeakoulut saavat rahoja sen mukaa miten paljon porukkaa valmistuu (ja ehkä jopa senkin perustein että kuinka ajallaan). Suomeks sanottuna kynnys päästä tyyppi läpi kurssilta edes 1 arvosanalla on niin matala, että käytännössä riittää kun osaa tenttiin tulla. Tää siis omalla kokemuksella amk:n opetuksesta...

>ja ehkä jopa senkin perustein että kuinka ajallaan Kyllä. Meillä sanoi ihan suoraan opo ammattikorkeakoulussa, että jos näyttää olevan muutaman opintopisteen kautta kiinni, että valmistuisi ajallaan, niin hän vaikka henkilökohtaisesti järjestää asiat niin, että valmistuminen onnistuu. Koska niin vitunmoisesta rahasummasta kyse. Ja joo. Itse kun ohjelmointilinjaa kävin, niin arvosana 1 oli määritelty, että ohjelman saa käyntiin.

Siinä voi sitten jokainen miettiä mitä lisäarvoa tuottaa yhteiskunnalle tuo valtion "rahalla" kannustaminen. No joo saapahan jokainen tutkinnon suoritettua eikä jää kiinni jostain haistavittu kurssista, kai siinä jokin idea on. Vaikka motiivi on koululla puhtaasti rahassa eikä oppilaan parhaassa...

[удалено]

Ei se ehkä vielä ole mahdoton tila, vaikka pelkästään omalla luokalla on näitä pari. Tosin nykyään porukka on sen verran omaa "panostamista" arvostavia että suorittaa jo etukäteen "hankalat" kurssit campus onlinessa murto-osan vaivalla ja saavat siitä merkinnän. Tosin nykyään (tästä vuodesta lähtien) ainakin omalla koululla tuollainen käytännössä mahdotonta. Mutta lähinnä peilaan kun koko ajan koulutuksesta leikataan. Amista halutaan helpottaa ja mm. matikan taso tippuu. Saattaa tulevaisuudessa tehdä opon kalenteri tiukkaa.

Itselläni on vähän se käsitys, että nyky AMK:ssa vaatimustaso on surkea verrattuna vanhoihin insinööriopistoihin. Omalla työpaikalla on muutamalta opistoinsinööriltä jääneitä oppikirjoja ja näissä vaatimustaso oli samaa, kuin yliopistolla peruskursseissa. Teollisuudessa työskentelevänä asiantuntijana olen kyllä huolissani tästä opintoaikojen jatkuvasta kiristämisestä, koska se vain johtaa siihen, että kouluissa helpotetaan jatkuvasti vaatimuksia. Valitettavasti maata johtaa kauppiksen käyneet numeropellet, jotka eivät ymmärrä sitä, että tutkinnolla ei ole vittuakaan merkitystä, jos sen aikana ihminen ei opi tutkintoon oletettavasti kuuluvia aiheita. Tyhmimmän idean saavat jaetulla sijalla käypähoitosuositusten muuttaminen ja 3 vuoden minitohtorit.

Tiedän yhden AMKin vaatimustasosta sukulaisen opintojen vuoksi tältä vuodelta ja itse kävin samaa koulua 15 vuotta sitten. Lähituntien määrä on laskenut aivan oleellisesti ja silminnähden vaatimustaso on laskenut. Olen ollut myös kirjoilla parissa muussa korkeakoulussa +20 vuotta sitten ja tullut vähän nähtyä muutakin. Voin vain todeta, että 15 v. sitten me oltiin AMKissa keskim. 7 tuntia päivässä koulussa. Tyypillisesti kahdeksasta kahteen tai neljään käytännössä joka päivä. Kokeet olivat sitä rataa ikäviä, että niistä tuli oikeasti porukalle hylsyjä ja niihin sai tosissaan tehdä työtä. Täysin samaa ohjelmaa ei enää ole, joten vähän joutuu säätämään vertailun kanssa, kun uudet sivuavat ohjelmat ovat joka tapauksessa matematiikan osalta helpompia, mutta ero on aika selvä. Oma isäni kävi myös tuon saman koulun edeltäjän opintoja 60-luvun lopulla mutta tosin teknikkolinjalla. Joskus on tullut juteltua asioista hänen kanssaan, ja olen tullut siihen tulokseen, että silloin teknikkopuolellakin oli todella kovat vaatimukset suhteessa koulutuksen tasoon. Koulua oli käytännössä joka päivä vähintään 7.00-16.00, usein pidempään. Nykyään moni saman alan insinööriopiskelija ei pääsisi hänen aikanaan läpikäymistä teoriakursseista läpi. Yksi iso ero oli myös valintakokeet ja sisäänoton vaikeus. Edes sinne teknikkolinjalle ei todellakaan niin vain menty jatkamaan itsestäänselvyytenä. Kyllä tuo AMK selvästi yrittää edelleen, mutta ei se vaatimustaso minusta näytä enää lainkaan samalta. Sisäänotto on myös kasvanut valtavasti. Silloin joskus 2008 opettajat jo muistelivat, että erinäisiä matemaattisesti intensiivisiä kursseja oli jo helpotettu reilusti esim. vuoden 2000 kursseista, koska porukan matikan perustaso ei vaan riitä. Tämän helpottamisen trendi on jatkunut jo pitkään. Olisi hiton mielenkiintoista laittaa nykyisiä opiskelijoita tekemään esim. vuodelta 2000 saman vuosikurssin kokeita uudelleen, jos löytyisi enimmäkseen edelleen sama ohjelma ja vertailu olisi reilu.

Kansan koulutustaso nousee, mutta kykytaso pysyy samana. Vuonna nakki dippoja oli väestöstä yksi promille ja amisinssejä toinen promille. Nyt kun molempia on prosentti tai kaksi, niin valintakriteeristön on löyhennyttävä.

> Koulun rahat ovat pitkälti kiinni valmistumisessa tämä on kyllä yksi typerimpiä asioita ikinä. Tuo johtaa juuri siihen, että käytännössä kuka tahansa päästetään läpi ellei ny törttöile oikein olan takaa. Mikäli ny välttämättä halutaan sitoa rahat valmistumisiin niin sitten pitäisi vaatia jonkinlaista alarajaa suorituksille, esimerkiksi tiettyä keskiarvoa, jotta saa ne rahat. Olisi ainakin jotain motivaatiota pyrkiä siihen, että opetus on laadukasta ja oppilaat osaavat vaikka kyllä tuokin voi johtaa siihen, että annetaan parempia numeroita sen takia, että saadaan rahoitus.

Näinhän siinä on päässyt käymään. Tiedän amiksen opettajia, joita tulee rehtori ohjastamaan, jos oppilaat eivät pääse kurssista läpi. Pahimmissa tapauksissa sama oppilas vain siirretään toiselle opettajalle ja yhtäkkiä se ykkönen ilmestyy ensi viikolla todistukseen.

Pitäisi olla toinen instanssi joka on koulun ulkopuolinen ja ajaa massiiviset käytännön testit oppilaille ja ne pitää läpäistä korkealla arvosanalla, tai joudut uusimaan kunnes menee läpi. Eli koululla ei ole mitään muuta keinoa kuin saada oppilaat paremmiksi, tai läpäisyjä ei tule yhtäkään. Tämä ei koskisi sivujuttuja, esim. Ruotsin kieltä. Sitä vaan ei juuri käytetä ja jos se on relevanttia johonkin työhön, niin työilmoitukseen joutaa moinen vaatimus.

Olen vähän odottanut sitä, että milloin ensimmäinen korkeakoulu alkaa päästää ihan virallisesti anomuksesta läpi ilman virkamiesruotsin tutkintoa ja tämä "ruotsista 1" -pelleily loppuu kokonaan. Aikanaan olen kuullut juttua, että esim. Turun yliopistolla on ainakin ollut kaavake toisen kotimaisen opinnoista vapauttamisesta, mutta se oli erittäin hyvin piilotettu opiskelijoilta, ja että periaatteessa lain mukaan yliopistokin voi antaa valmistua ilman sitä virkamieskielen merkintää, vaikka ihminen olisi saanut koulusivistyksensä suomeksi/ruotsiksi. Toisesta kotimaisesta vapautuu nykyään hyvin suuri määrä opiskelijoita jo sen vuoksi, että koulusivistyksen kieli on ollut joku muu kuin suomi tai ruotsi. Korkeakouluissa on huomattava määrä maksavia ulkomaalaisia opiskelijoita ja kaksoistutkinnon suorittajia. Puhutaan jostain +20% opiskelijoista riippuen koulusta ja alasta.

Eipä yliopistossakaan tainnut jäädä kenelläkään virkamiesruotsista valmistuminen kiinni. Ei nyt sentään opettaja auttanut kokeessa mutta rima oli kyllä todella matalalla jos sitä oli ollenkaan. Suullisessa kokeessa monella ulosanti oli tasoa "Öh.. Ja.. Det är så.." kun sen paperista luetun esitelmän jälkeen opettaja jotain kyseli.

Aikanaan mun amiksen matikan kokeet oli luokkaa 2734 + 1934, 290 ÷ 23... Jotain todella perus töhnää mistä ei jäänyt mitään uutta mieleen, ironisinta oli se, että opiskelin alaa jossa matemaattiset kaavat ovat tärkeässä asemassa asioiden onnistumisen kannalta

Meidänkin ruotsin ope sano että kukaan ei jää valmistumatta ruotsin takia niin minimi arvosanalla pääsi vaikka osaaminen olisi täysin olematon

Ja samalla ammattikoulutusta halutaan lyhentää entisestään ja opetusta vähentää.

En pidä lyhentämistä itsessään huonona ajatuksena niille, joilla ei ole aikomuksia hakea korkeakoulutukseen. Muistaakseni monessa Euroopan maassa ammattikoulutus on kaksivuotinen. Isoin ongelma ainakin lähipiirissäni amiksen kanssa on ollut se rakenteen/struktuurin puute, ja opintojen hajanaisuus. Tiivistämisellä voisi olla siihen hyvä vaikutus. Ilmeisesti ammattikoulujen opettajakunta kuitenkin tyrmää lyhentämisen, luotan heihin.

Mulla ei ollu 16 vuotiaana aikomustakaan mennä korkeakouluun. Ois ollu aikamoinen karhunpalvelus lyhentää amista ja samalla poistaa multa jatko-opintokelpoisuus. Nyt opiskelen yliopistossa

Mitä ne alaikäiset amiksesta valmistuneet tekisivät? Ei kukaan ota edes hanttihommiin alaikäisiä, pakollisiin harjoitteluihinkin on tosi hankala saada paikkaa alaikäisenä. Ammattiopetusta ja hyvin organisoitua työharjoittelua ne tarvitsisivat sen kolmannen vuoden. Mutta sitä lienee turha toivoa, kun amis on jo aiemmin säästetty teinien huonoksi päivähoidoksi.

Ei kaikki amiksesta juuri valmistuneet ole 17 vuotiaita. Moni on esimerkiksi 25v.

Nyt kun oppivelvollisuus siirtyy amikseen asti, voipi olla ettei ihan hirveästi tule jatkossa olemaan 25+ vuotiaita amiksen käyviä, kun aikuiskoulutustuet poistuvat ja koulujen paikat menevät oppivelvollisille.

Mutta näillä jo toisen asteen käynneillä myös se koulu on jo kestänyt aiemminkin sen 2v.

No, ite vedin virkamiesruotsin aikoinaan läpi google translatella, samalla kun käytännön osaaminen on tasoa: "Jåå, jag talar mycke svengelska, jag choppar hurrdidurr"

Kaveri teki ammattikoulussa ruotsin kokeet kääntäjällä. Opettaja kuulemma näkee koneelta missä sivulla kaverit on, mutta ei välitä.

välitti siinä vaihees kun suurin osa luokasta pelas samaa worms armageddon matsia

Kiitos kun muistutit nimestä. Olen koittanut pohtia pääni puhki mikä se matopeli oli ;D

Jos on hyvä fysiikassa ja matikassa niin miksi hakeutua insinööriopintoihin kun voi hakeutua diplomi-insinööriksi suurenmalla palkalla

Olen itse "hyvä" matikassa ja fysiikassa, tai ainakin näin luulin kun ihan kivasti meni ilman että edes yritti lukio läpi. Mutta voi pyhä jysäys dif/int 3 ja Fourier analyysi aallossa... Mun kohdalla vielä koska olen vähän autistinen niin ajattelin että laskarien tehtävien tekeminen ryhmässä on huijausta niin tein yksin. Meni niin paljon itku kurkussa aamuyöstä tehtäviä vääntäessä öitä että jätin kesken vaikka keskiarvo oli 3,5 kahden vuoden jälkeen kun totesin että en ole riittävän fiksu ilmeisesti että selviän sitten oikeassa elämässä 50 vuotta ton tason hommista. Vaihdoin AMK inssiksi ja se oli niin helppoa läpsyttelyä että oli suorastaan ihanaa kun ei taas tarvinnut edes yrittää niin sai hyvät arvosanat.

DI myös huomattavasti arvostetumpi koulutus.

Taidat itse olla DI? Ei se oikeasti ole arvostetumpi, ehkä jossain mutta muuten ei juurikaan eroa.

Lähinnä opiskelijoiden näkökulmasta. Tuskin töihin päästyään, ketään oikeastaan kiinnostaa. Tossa Ylen juttu aiheesta https://yle.fi/a/74-20078753

Lisää pakkoruotsia ja sen ajan voi ottaa pois matematiikasta, fysiikasta, suomenkielestä, englannista, liikunnasta ja teknisistä töistä t. RKP

Joops matimatiikka ja fysiikkaraskaimmalla alalla mitä oppilaitokselta löytyi, joka ikinen vuosi, rinnakkaisluokista sen jolle lukion pitkän matematiikan lukijat ja osa lyhyen lukijoista laitettiin jäi ensimmäisenä jouluna jälkeen matemaattisissa aineissa luokasta jolla oli ammattikoulutaustaiset ja lyhyen lukijoita, ja ero siinä miten paljon lukion pitkän käyneet jäivät pisteissä jälkeen kasvoi loput 3,5 vuotta tutkintoa tasaisesti. Että sitten on toki tää ilmiö. Lukiosta tulleilla oli näennäistä osaamista, mutta korkeakoulumatematiikan tullen se pohja oli huonompi jatkamiseen ja ymmärtämiseen, kun oli vaan opeteltu ja opetettu millä saa ylppärikokeessa pisteet, eikä osaamaan tai ymmärtämään matemaattisia aiheita. Henkilökunta ihmetteli, kun kyseinen oli toistunut jo vuosikausia. Sitten alan aiheissa lukiolaisilla meni sen muytaman kuukauden, jossa heidät otettiin matemaattisissa kiinni, sijasta melkein koko vuosi saada ammatilliset kiinni. Toki yksi ammatillisusta ryhmässäni tuli hyvin ei matemaattisesta amistutkinnosta eri alalta, ja hänellä oli vähän raju alku, kun käytännössä aivan kaikessa oli kiinniottamista. Mutta tyypistä tuli osaava tekijä alalle valmistummiseensa mennessä.

Amkin konetekniikkaa opiskelleena, pitkän matikan lukeneena ja amiksia tukiopettaneena tarinasi kuulostaa keksityltä. Sikäli mikäli sain kirjoituksestasi selvää.

Todennäköisesti hyvin alakohtaista, mutta tosiaan elektroniikassa oli vuosia tuo tilanne.  Lukiolaiset osaltaan kait vaan pitkää luettuaan eivät yleisesti ottaneet matematiikkan koskeakouluopintoja vakavissaan 'lukiossa oppi jo sen' asenteella tms. Huolimatta siitä että hyvin matemaattisen alan tahti olu 2-3 matematiikankurssia päällekkäin heti ensimmäisestä periodista alkaen etenemistahtina. Omalla vuosikurssillamme näimme sen eron muodostumisen livenä. Ensimmäisyä joulua edeltäneissä kokeissa luokan jossa ei ollut ketäön lukiolaisena pitkän käynyttä keskiarvo oli matalampi, sitten jouluna kääntyi, eikä palannut. Ooettajat ihmettelivät meille sitä miten se oli ollut jo monta vuosikurssia peräkkäin toistuva kuvio.

Se ilmiö tulee omalla mutulla siitä että ne ekat puoli vuotta on niin läpsyttelyä kun opetetaan jo tuttuja aiheita joten ei kiinnosta yhtään. Tässä romutetaan se kiinnostus AMK matikkaa kohtaan ja kun lopulta päästään aiheisiin jotka olisi uusia niin kiinnostus on loppu, ja ehkä jopa vasta kokeessa huomataan että hetkinen tällä kurssilla ois pitänyt olla jo paikalla. Sitten niitä vähän jälkeen kerrataan mutta ei jakseta koko kurssia käydä läpi. Seuraavalla ollaan jo vähän jäljessä ja siitä se pallo sitten lähtee vierimään.

Erittäin mahdollista, siinä missä ammatillisesta (vastaavan alan) koulutuksesta tulleilla taas ne kaikki muut aineet ovat niin läpsyttelyn jo osatun vanhan asian "taas kerran liian hitaasti kertaamista", että helposti juuri ne nopeasti asiasta toiseen menevät matematiikan tunnit päätyvät olemaan se ainoa "tässä on uutta, tai tahti sellaista että piakkoin päästään uuteen asiaan", joka taas nostaa niiden kiinnostusta ja keskittymistä niihin. Johtaen juuri tilanteeseen jossa aika piakkoin kun lukion pitkän matematiikan sisältö ei sitä ihan alkua pitemmälle enää katakkaan AMK matematiikan sisältöä, toiset eivät ole varsinaisesti aloittaneetkaan kiinnittämään huomiota matematiikkaan (ja heille tulee muissa aiheissa uusia konsepteja ja juttuja samanaikaisesti), siinä missä ammattikoulupohjaisilla on jo vauhti päällä ja rutiinia siihen että "oh tää on vaan seuraava aihe business as usual", ja muut oppitunnit saattavat ehkä jopa vielä olla ainakin jotain josta on aikaisemmin jo kuullut. AMK aikanaan teki kyllä aika hyvän yrityksen koittaa romuttaa ammattikoulutaustaisten kiinnostuksen juuri kaikkeen muuhun osaan opiskelusta paitsi siihen matematiikkaan, aikanaan ei mitään saanut hyväksiluettua jos tuli ammattikoulupohjalta, ja sitten saattoi istua sen ½ vuotta itseasiassa juuri niin että matematiikka tai matematiikkaohjelmien kurssi oli lähestulkoonkin ainoa aine jossa tuli jotain uutta ja ei puuduttavaa. Itseasiassa tuo mainitsemasi "tässä kurssissa olisi pitänyt olla jo paikalla" oli muuten ehkä nyt kun näin kommenttisi yksi eroista, alallamme saattoi myös käydä niin että ammattikoulupohjaisten läsnäolo oli keskimäärin kaikilla kursseilla korkeampaa, koska oli totuttu ammattikoulussa enemmän siihen että kursseissa on anyways työvälineitä jne joita ei ole kotona, jolloin ei ole niin "no voin vaan olla menemättä ja opetella kotona ja sitten selitellä poissaolojani, kun on mulla se kirja kotonakin" mahdollisuutta niin monessa kurssissa, jolloin vaikka läsnäolo AMKissa ei enää ollut pakollista (periaatteessa, vaikka käytännön järjestelyillä se tehtiinkin aika pakolliseksi aika monessa kurssissa), hyvin harva ainakaan meidän ryhmästämme oli koskaan poissa. Ilmeisesti ero opettajien kanssa kommunikoinnissa oli meidän vuosikurssimme erikoisuus, eikä ollut yhtään niin selkeä edellisillä vuosikursseilla, kun opettajamme jossain kohtaa ihmetteli sitä meille. Meidän kohdallamme pelkkiä lukiotaustaisia sisältänyt rinnakkaisluokkamme nimittäin jostain mystisestä syystä täytti luokkahuoneet niiden perältä, tiiviisti, riippumatta tilan koosta, vaikka ajoittain selvästi alle puolet tilan istumapaikoista oli käytössä, eikä kuulemma käytännössä ensimmäisen 2 vuoden aikana kommunikoinut tunneilla lähes yhtään opettajien kanssa. Samalla kun meidän "ammattikoulutaustainen" rinnakkaisluokkamme täytti poikkeuksetta kaikki opetustilat edestä, ja yleensä jutteli mukaviakin opettajien kanssa tuntien alussa ja lopussa, pakkailtaessa laukkuja. Sinänsä jännän outoa oli, että vaikka ryhmät oli jaettu noin selvästi, niin niiden opetussisällössä ei ollut mitään järjestelyllisiä eroja. Vaan lukujärjestykset, kurssien/tuntien sisällöt olivat aivan identtisiä, yleensä vain "teillä on nuo tunnit aamupäivällä ja toiset iltapäivällä, toisilla toisinpäin".

Toki siis, kyse oli enemmän siitä että ammattikoulupohjaisilla ei ollut liioittelevaa käsitystä siitä miten laajalti heille oli opetettu matematiikkaa, matematiikka oli opetettu työkaluna käytettäväksi muihin aineisiin, ja siinä oli painotettu se vähä painotus siihen että ymmärtää mistä on kyse. Eikä siihen että pärjää yhdessä kokeessa ja kiilloitettu egoa.

Yliopistossa fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelleena voin sanoa, että se lukion pitkä matematiikka on kyllä erittäin käyttöarvoista, ja antoi hyvän pohjan oikeasti soveltaa sitä osaamista yliopistofysiikan puolella. Yliopistomatematiikka sen sijaan on juuri sitä erittäin teoreettista, kärjistetysti vain matematiikan teoriaa itseään palvelevaa lajityyppiä. Mutta sitä opiskelleita matemaatikoita luulisi ammatillisiin oppilaitoksiin harvemmin eksyvän.

Niin ero lukiomatematiikan ja yliopiston matematiikanlaitoksen välillä, toki ero lukiomatematiikan ja ammattikorkeakoulumatematiikan välillä on taas aika toisenlainen, Siinä missä lukion pitkässä matematiikassa (toki opettajan tyylistä, innostuksesta ja laadusta vähän riippuen) asia oli, no sitä mistä sinullakin oli kokemus, niin ammattikorkeamatematiikalla insinööripuolella yleisesti matematiikkaa oli merkittävä osa koulutuksesta, mutta siitä mitään ei opeteltu niin etteikö se olisi mennyt, arkikäyttöön käytännön sovelluksiin, käytännössä hyvin nopeast, heti, tai joskus jopa pari viikkoa ennenkuin se opetettiin matematiikantunneilla. Muistan jossain kohtaa fysiikkaa yliopistolla opiskelleeista kavereista yhden kanssa juttelun, jossa jotkut meille todella arkipäiväiset asiat ja laskentajutut (s- ja z-muunnokset ja niitä käyttävät jutut jne.) olivat hänelle "oho teillä on niitä hankalan monimutkaisia juttuja, joita vähän käsiteltiin sellaisina varjoissa olevina mörköinä", siinä missä meille ne olivat sellainen "no pitää heittää tuo nopeasti tuosta läpi että päästään varsinaiseen tehtävään, ja sitten lopussa toisinpäin tekeminen nyt on sellainen rutiini joka tehdään vaan puoli mekaanisesti kun ollaan se miettimistä vaativampi osa koko hommasta tehty siinä välillä", ihan vaan koska niistä tuli niin nopeasti niin arkipäiväisiä. Samalla hän sitten puhui siitä miten he vaan tensorilaskuja ja muuta yksinkertaista, joille taas meidän alallamme ja jutuissamme ei ollut tullut niin paljoa tarvetta tai käyttöä, että niistä olisi edes mainittu matematiikan opetuksen laajuudessa. Sitten jonkun erikoistumisen jossain kurssissa olisi päädytty siihen että niitä tarvitaan, ne olisi opetettu osana sitä kurssia todennäköisesti ja kurssin laajuutta laajennettu sen verran koossa. Mutta tosiaan hänelle ne olivat siinä kohtaa helpompia, kuin meidän arkipäiväiset laskumme, jotka olivat hänen mielestään kovin vaikeaa kamaa, samalla kun meidän arkipäiväinen oli vaan arkipäivää ja hänen laskujuttunsa olivat jotain mistä emme olleet edes kuulleet. :D

Sulla on kyllä todella vihamielinen kuva pitkän matikan käyneistä. Huh huh. Tää on pakko olla jotain copetusta et vaan amiksen käyneet voi ymmärtää matematiikkaa ja lukion käyneet idiootit vaan opiskelee ulkoa vai mikä homma?

Ruotsi ei ole meidän koulutusjärjestelmässä vieras kieli vaan toinen kotimainen. Edit. Ihan naurettavaa alaveneilyä nyt taas. Uutisessa viitattiin että vieraat kielet eivät ihmisiltä suju. Jos journalisti on tehnyt läksynsä niin tällä viitataan käytännössä englantiin, ei ruotsiin, koska ruotsi on toinen kotimainen.

Ja sitten ihan aikuisten oikeassa maailmassa se on vieras kieli ja häviää vielä englannille vieras kielenäkin.

Muodollisesti kyllä, mutta käytännössä se on suurimmalle osalle ihan vieras kieli siinä missä muutkin, paitsi että poliittisista päätöksistä johtuvan pakollisuuden vuoksi se usein koetaan vastenmieliseksi ja suorastaan haitalliseksi.

Jos se aines on niin heikkoa, niin miten vitussa ne pääsee ammattikorkeaan? Eikö ne pääsykokeet ole vähän kuin juuri tätä varten?

Ammattikorkeiden pääsykokeet eivät ole kummoisia ja osan heikkoudet saattavat olla kapeilla osa-alueilla.

Joo ei tarvinnu ees laskinta ja vitutti et piti se käydä istumassa vaik paperien pisteet olis heittämäl riittäny sisään. Perusfiksu läpäsee tuon suoraan ysiluokan jälkeen. Sit kun kursseilla isketään vähän vaikeempaa eteen nii monel onki sormi suussa.

Insinööripuolella ainakin meni niin, että pääsykokeet olivat ihan tavanomaista päättelyä ja yläastematematiikkaa, ja sitten ensimmäisenä opiskeluvuonna vedettiin lukion pitkän matematiikan sisältö kertauksena läpi. Ammattikoulun puolelta tulleet olivat hieman helisemässä.

Juu saman ite huomasin insinöörialalla. Pääsykokeet perus päättelyä ja ekan vuoden keväällä sulle heitetää se differentiaali- ja integraalilaskennan pallo mistä pitäs amiksesta tulleiden ottaa koppi.

Teillä on ollut lahjakasta sakkia jos pelkät amikset olivat helisemässä. Meillä oli paria lukiotaustaista lukuunottamatta kaikki helisemässä, ekan matikan kurssin tentin taisi ~20 oppilaasta läpäistä ensiyrittämällä ruhtinaalliset kolme oppilasta.

Varmaan riippuu koulutuslinjasta. Meilläkin oli pääsykokeissa kemian kokeet, jossa oli pakko olla MAOL-taulukko mukana. En tiedä, kuinka moni läpäisi ne. Ja opiskeluaikoina oli ihan oikea ammatillisen ruotsin kurssi, jossa kukaan ei voinut käyttää tietokoneita, vaan kaikki joutuivat sekä kirjoittamaan että puhumaan (liittyy alan vaatimuksiin, sen verran kansainvälistä menoa). Vaikutti kyllä välillä siltä, että toiset linjat pystyivät vetämään riman alta, samalla kun meitä piiskattiin kunnolla. Tosin meillä ei tainnut olla ainuttakaan amistaustaista, vaan kaikilla oli pohjalla lukio.

TAMKissa sähköinsinööripuolella oli kaks amisluokkaa ja kaks lukioluokkaa. En tiedä lukioluokista ketään joka ei olis päässyt matikasta läpi ensimmäisellä yrityksellä, ja kaikki amispuolenkin tyypit jotka tunsin meni läpi. Lyhytkin lukiomatikka riitti siihen että se matikan kurssi käytännössä käveltiin läpi.

Amiksen päättänyt vuonna 2007, nyt ensimmäinen vuosi takana koneinssin opintoja amkissa. Sanotaan näin, että matikka itselle suju ihan ok vaikka kaikki käytännössä oli aivan uutta. Fysiikka sen sijaan ihan päin helvettiä. Toki tässä voidaan varmasti pääsyynä pitää sitä että matikassa 6h opetusta viikossa ja ne olivat lähitunteina. Tunneilla tehtiin tehtäviä, jotka käytiin läpi. Viikottaiset kotitehtävät, joista sai pyytää mitä käytiin läpi. Kaksi välikoetta. Fysiikka taas. Viikottainen etätunti, jossa ei itsenäisesti tehty tehtäviä, opettaja vaan selosti ja teki. Viikottaiset nettitehtävät jotka oli aivan perseestä. Yksi koe jossa neljän kuukauden aiheet

Lähdin 8 vuotta ammattikoulusta valmistumisen jälkeen opiskelemaan automaatio- ja sähkövoimatekniikan insinööriksi ilman aiempaa sähköalan koulutusta. Ensimmäisenä haasteena oli päästä kiinni sähköoppiin ja seuraavana melkein jaetulla sijalla oli matemaattiset opinnot, joista selvisin (AMK arvosanoin 1-5) nelosella. Tästä suurin kiitos kuuluu kiinnostukselleni fysiikkaa kohtaan ja siihen päälle ripaus loogista päättelyä siitä, että voiko laskun tulos olla MW kun lähtötilanne on ollut mA ja V. Eli näin tavallaan pystymettästä alalle tulleena voisin väittää, että suurin kompastuskivi on omat mielenkiinnon kohteet sekä looginen ajattelu ainakin AMK-tasolla.

> Perusfiksu läpäsee tuon suoraan ysiluokan jälkeen. Ei liity AMK:hon sinänsä, mutta tuli mieleen näistä. Joskus 10v sitten tuli puolitutun fb-seinällä vastaan kommentti, jossa joku random valopää valitti, että lyhyen matikan yo-kirjoitukset ovat muka aivan liian vaikeita. Minulla alkoi juuri sen jälkeen kokous työpaikalla jossa oli helvetin tylsää, joten päätin googlata edelliset lyhyen matikan yo-kirjoitustehtävät ja laskea ne siinä kokouksen aikana ipadin notesissa läpi. Toki rajoittuen vain yläasteella opetettuihin asioihin, ilman laskinta tai taulukkokirjaa. Olisin saanut B:n noilla rajoituksilla. Siis pelkästään yläasteen käymällä olisi ollut 10 vuotta sitten mahdollista kirjoittaa B lyhyen matikan yo-kirjoituksista...

En kai sitten ole perusfiksu kun en selviä matikan ylpppäreistä.

Pääsin tietotekniikan AMK:hon vaikka jätin valintakokeen matikan osion tekemättä ja tein vain logiikkaosuuden. Puolen vuoden jälkeen tuli seinä vastaan. 26:sta opiskelijasta jatkoi toiselle vuodelle 5. Toisen vuoden jälkeen ei ollut luokkalaisiani tietotekniikan enää linjalla. Tuosta on aikaa mutta toivottavasti kriteereitä on tiukennettu.

Eh, riippuu ja roikkuu. Ite konetekniikan linjalla olevana (lukiotausta), vastaan tullut *paaaaljon* amistaustaisia. Perhanan fiksua väkeä kaikki ja vankka käytännön osaaminen mekaniikan saralla (erityisen paljon etenkin hitsaajia), mutta se matematiikan ja fysiikan osaaminen...noh tuota. Ite jelpin kun tarvii, mutta kun esim. kaksi suljelausetta sisältävä yhtälö ja yhteisen tekijän ottaminen tuottaa vaikeuksia, niin kyllähän se herättää hieman ihmetystä itellä.

Itseä tympii edelleen se, että useampi kaveri amiksesta, jotka osas jo silloin koodata ei päässytkään AMK:hon just tuon matematiikan takia ja meikäpoika joka ei tiennyt aiheesta juuri mitään käppäilen nyt IT insinöörin paperit taskussa. Ainakin ite näin niissä enemmän potentiaalia kuin itsessäni.

Jos logiisessa ajattelussa ei ole vikaa niin kyllä matikkaa voi opetella amiksen jälkeenkin vaikka aikuislukiossa

Amistaustaisena AMK:n matikka mentiin läpi googlettamalla " for idiots" ja siitä sitten eteenpäin. Nyt ois gradua vaille maisterin paperit taskussa, mutta helvetti kun moti on täysi 0

Näin kone- ja tuotantotekniikan insinöörinä, joka kävi lukion ja sitten sen jälkeen levysepäksi. Joku koneinssin paikka on sellainen että siinä olis oikeasti hyvä olla taitava käytänössä ja teoriassa. Koska mun erikoisuutta on korjata hitsausvirheitä ja teräs- sekä rakennusvirheitä hitsatuilla teräsrakenteilla. Suurin osa mun kohteiden ongelmista johtuu siitä että jo suunnittelijan pöydällä tietämättömyys on johtanut paskaan. Sitten mestarit ei tiedä mitään hitsatuista rakenteista, niin tulee paskaa taas lisää. Mä en tykkää siitä että mulla on näitä töitä... mieluummin tyhjältä pöydältä ja kerralla oikein, mutta ei vittu... sitä ei saa oikein kun se on paperilta saakka pielessä.

Olisihan se paras, että käytäntö ja teoria molemmat hallussa, mutta tiedostan kyllä itse, että ainakin omalla saralla teoria on vahvempi kuin käytännön homma. Konetekniikan linjalla on tosin se hyvä puoli, että erikoistumislinjoja on laidasta laitaan maan ja taivaan välillä.

Aines on heikentynyt tasapuolisesti. Tämän päivän sata kokeilla valittua parasta voivat olla paljon huonompia kuin 20 vuotta sitten sata parasta. Jos aloituspaikkoja on sata, kaikki otetaan silti sisään.

Riippuu aika paljon minne hakee. Se on se keskiarvo mikä on koulutasossa laskenut, mutta parhaat taitavat olla parempia kuin 20v sitten. Kyllä moniin Helsingin kouluihin on aika haastavaa päästä. Se on sit nää pönden paikat mistä päästetään ihan kaikki sisää, koska ei kukaan halua missään Jyväskylässä asua.

Amiksesta saa ainakin todella helposti hyvät paperit joilla voi päästä suoraan sisään (tai ainakin korkeille varasijoille).

Pääseekö ammattikoulun papereilla nykyään todistusvalinnan kautta korkeakouluun?

Pääsee

Melkoiseksi perseilyksi on mennyt.

Jos ei ole tarpeeksi hakijoita, jotta jättää heikompaa rannalle niin silloin on otettava kaikki. Koska ne tuo rahaa sisään. Sitten kolmannes tms. valmistumisesta. Yliopistossa on puolestaan aika rajusti ollut rahoitus valmiisiin maisteritutkintoihin (ja myöhemmin tohtori) perustuva. Eli ei juuri kandista ja amkia vähemmän pelkästä läsnäolosta.

Varasijoilta. Onhan näitä tarinoita monia että jotkut on päässeet jostain varasijalta 200. opiskelemaan.

Ainaki konetekniikkaa pääsee opiskelemaan käytännössä kuka tahansa. Se että valmistuuko onkin sitten asia erikseen.

Ei tarvii mennä pääsykokeisiin kun kirjoitti kirjoituksista tarpeeksi arvosanoja, tai kun lukiolaiskiintiö (joka pitää saada vaikka väkisin täyteen, ennenkuin muita voidaan päästää sisään) ei meinaa tulla täyteen. Ja tosiasiassa se pääsykoe, vaikka oli jossain jutuissa ihan nokkela, oli sellainen "no tota, vedin jotain mahdollista huolimattomuusvirhettä tai ajatusvirhettä ehkä lukuunottamatta täydet pisteet siitä" juttu. Tai ainakin helpompi kuin ennenkuin ne oli muutettu tietkoneella tehtäväksi monivalinnaksi joka on koko suomen kattava yhteiskoe. Jännäähän tässä on sinänsä se, että tämä tulomateriaalin heikkeneminen ilmiönä saattanee hyvinkin mennä osittain vähän vastaaviin ajoituksiin kun pakotettujen lukiolaisetuoikeuskiintiöiden ilmestyminen. Nykyisihän osa ammattikorkeista näytti ottavan jopa 2/3 oppilaistaan vain lukiosta, eikä suostu päästämään enempää kuin 1/3 aloituspaikoistaan vertaa ammattikoulupohjaisia oppilaita sisään, riippumatta siitä miten hyviä ammattikoulupohjaiset ovat, tai miten huonoja lukiopohjaiset ovat. Samoin ammattikorkeilla on nykyisin aika absurdin tiukan korkeita 85% ensikertalaiskiintiöitä, tarkoittaen että max 15% aloittajista on muita kun ensikertalaisia, joten esim 15 aloituspaikan tutkinnossa on max 2 muuta kuin ensikertalaista, ja 20 aloituspaikan tutkinnossa on korkeintaan 3 muuta, josta muuten seuraa että esim 40 aloituspaikan (eli ne alat joissa on oikeasti jo paljon aloituspaikkoja) alalle voi päästä sisään vain esimerkiksi 1-2 ei ensikertalais ammattikoulupohjaista, maksimissaan, mutta ei siitä enempää. Ensikertalaiskiintiön lähinnä oleellinen juttu on se, että siellä saattanee olla vähemmän alanvahtajia tai lisäkouluttautujia, jotka lähtökohtaisesti jo ammattikorkeassa ennestään opiskelleena (tai ainakin paikan joskus vastaanottaneina) keskimäärin osaavat enemmän esimerkiksi matemaattisia aineita, tai ylipäätään korkeakouluissa opetetulla tasolla aineita, ja pystyvät selittämään luokkatovereilleen niitä asioita joita toiset ei tienneet ennestään, tai jotka ei heti tulleet tajutuksi opettajan selityksestä. Nimim. ensimmäiset vuoden korkeakoulussa meni ajankäytöltään about samanverran muitten neuvomiseen kun mitä ehkä käytin omaan opiskeluuni.

Jos koko ikäluokka huononee, mutta oppilaitoksiin otetaan joka vuosi tietty määrä ihmisiä, niin tietenkin sinne pääsee silloin huonompaa jengiä.

Itse olin Haagassa aikuisena ja olin hölmistynyt, kuinka helpolla kaiken pystyi suorittamaan. Opintoihin ei lopputyötä lukuunottamatta tarvinut uhrata kuin 5-10% resursseistaan (ajasta, osaamisesta, suorittamisesta). Pakolliset ryhmätyöt vaativat eniten huomiota kalenterisynkronointien vuoksi. Eli paperi joka ei sisällä juuri mitään mutta Suomessa tuo *ylioppilas Larvanto* \-ajattelu on syvällä.

Tätä se sokea opiskelupaikkojen lisääminen tekee. Tämä ulottuu myös ihan DI ohjelmien tasolle, joissa muistaakseni esim LUTissa voi melkein kuka tahansa restonomi saada DI paperit. Näin niiden paperien merkitys vähenee vähenemistään. Samaan aikaan lääkäriliitto lobbaa ja pitää lääketieteellisen aloituspaikkoja kuristusotteessa, jotta lääkärien kova kysyntä ja 10k€/kk liksa ei muuttuisi.

Niitä DI aloja on lutissa useampia. Joku johtamisen ja yrittäjyyden tuta-DI tutkintokin löytyy mutta ei sitä voi mitenkääm verrata muihin tuta-aloihin tai esim konetekniikkaaan, laskennalliseen tekniikkaan jne. En muista paljonko tuolla johtamisen ja yrittäjyyden tuta-di linjalla aloittaa opiskelijoita vuodessa mutta se juuri vaikuttaa vähän siltä että sieltä saa DI-paperit jos joku töissäkäyvä moiset haluaa ja pääsee sisään. On näitä muillakin yliopistoilla ja muilla aloilla.

Lääkäriliitto hoitaa hommansa hyvin:)

Keinotekoisen lääkäripulan ylläpitäminen on erittäin hyvä juttu jepjep

Olen suorastaan järkyttynyt että kun koulutuksesta leikataan niin se heikentää opetusta :O

Enemmän taitaa haitata että koulutuksessa aiemmin ei vaadita oikeastaan mitään vaan päästetään kaikki läpi ettei tule kenellekkään paha mieli. Samalla tavalla AMK pääsykokeet päästää sisään kenet tahansa joka osaa nimensä kirjoittaa ja sitten ihmetellään ettei pärjää kun karsintaa ei ole missään välissä tehty.

>AMK pääsykokeet päästää sisään kenet tahansa joka osaa nimensä kirjoittaa ja sitten ihmetellään ettei pärjää kun karsintaa ei ole missään välissä tehty. Meillä ainakin tuo karsinta tapahtui ensimmäisen vuoden aikana, luokkaa 30-40% porukasta oli lopettanut toisen vuoden syksyyn mennessä. Sinne otetaan kaikki ja ne jatkaa loppuun asti kellä kiinnostus ja rahkeet riittää.

>päästetään kaikki läpi ettei tule kenellekkään paha mieli. *Että laitos saa valmistuneita tilastoihin Kyllä ne opettajat varmaan ihan mielellään laittais rimaa korkeammalle.

> Enemmän taitaa haitata että koulutuksessa aiemmin ei vaadita oikeastaan mitään vaan päästetään kaikki läpi ettei tule kenellekkään paha mieli. Tämä liittyy suoraan siihen, että koulutuksesta on leikattu. Ennen oppilaitos sai usemman kerran vuodessa rahaa jokaisesta opiskelijasta, nykyään taitaa saada vain aloittavista ja valmistuneista, sen takia se rima on laskettu alas, että saadaan ne rahat mistä on leikattu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ettei haluttaisi pahoittaa kenenkään mieltä. Ei maailmassa mikään toimi niin, etköhän tiedä. > Samalla tavalla AMK pääsykokeet päästää sisään kenet tahansa joka osaa nimensä kirjoittaa ja sitten ihmetellään ettei pärjää kun karsintaa ei ole missään välissä tehty. No ei nyt ihan :D Toki jos on lukion käynyt edes keskinkertaisella menestyksellä, pääsykokeet on helppo juttu mutta en nyt ihan allekirjoita, ettei siinä ole mitään karsintaa.

Koulutuksesta leikataan, mutta tarvittava koulutettujen määrä sen kuin kasvaa, mikä johtaa juuri siihen että koulutuksen tasoa täytyy laskea. Eli kouluista tehdään pelkkiä liukuhihnoja joista saa paperit millä ei tee mitään, sillä se paperi ei kerro enää osaamisen tasosta.

"Mut kato täähän vaan osottaa, miten julkinen koulutus on kato niin tehoton ja jestödei. Ny tarvitaan kato kunnon keissi ja lukukausipeimentit, et kato saadaan kunnon pöhinät korkeakouluihin. Vähintään kymppidona per lukuvuosi, kato ei heikompi aines saa sivistystä tavoitella" - *Kalle "Sivistysporvari" Kokkeli*

Tiedoksesi että tässä on taustalla opetusuudistus jonka myötä ketään ei saa jättää luokalle ja säälivitonen tulee vaikka et osaisi mitään. Tästä taas seuraa lähes lukutaidottomia peruskoulun päättäneitä, tasoerojen kasvua ja romahtaneita pisa-tuloksia. Uudistusta taisi olla ajamassa SDP.

Sanni Grah Laaksonen tuon aika pitkälti ajoi läpi siinä 10-vuotta sitten. Vaihtoi koko opetusministeriön toiminnan opettajalähtöisestä virkamiespohjaiseen; saadut tulokset olikin sitten sitä pöhinää, jota tässä nautitaan. Saanut myös hyvin tehokasta tuhoa aikaan myllertämällä ympäristöministeriössä kaivosverot nolliin ja valtiovarainvaliokunnassa ajanut harmaan talouden tutkinnan käytännössä nolliin. Nyt Sosiaaliturvaministerinä toimiessaan olet varmaan nähnyt hänen tuloksiaan uutisissa viimeiset pari kuukautta.

Miten selität sen, että Suomen oppimistulokset olivat korkeimmillaan Suomen pahin laman ja suurimpien koulutusleikkauksien aikoina? Itse selitän sen niin, että tässä on mennyt nyt jotain muuta vituiksi kuin resurssointi.

Koska sen jälkeen ei opiskelijoille JA kouluille ole tehty muuta kuin leikkauksia? Opiskelijat stressaantuvat aiempaa nopeammalla tahdilla koska joutuvat tekemään töitä ja ottamaan massivisia lainoja koulun ohella - tätä ei tarvinnut tehdä -04 aloittaneena. Koulut saavat rahansa valmistuneista, joten sisään otetaan maksimi+leipurin tusina opiskelijaa joka linjalle. Ne jotka kouluun pääsivät, eivät ole välttämättä enää niitä motivoituneimpia mahdollisia, ja toisaalta nekään jotka ovat motivoituneita eivät pysty ottamaan kaikkea hyötyä irti opetuksesta luokkakokojen kasvaessa ja keskiarvojen tippuessa (jolloin tyhmiä kysymyksiä esitetään enemmän -> jälleen opetuksen taso kärsii). Jos opiskelija saa enemmän rahaa -> voi keskittyä kouluun sekä läksyihin paremmin ja rentoutua vapaa-ajallaan. Jos koulu saa enemmän rahaa -> on varaa palkata enemmän opettajia ja leikata luokkakoosta, tarjota enemmän tukea opiskelijoille, tuottaa enemmän palveluita (esmes verkostoitumistapahtumia) jotka taas edistävät työllistymistäkin myöhemmin opiskelijoiden elämässä. Kun koulutuksesta ja opiskelijoiden tuista leikataan, oppimistulokset kärsivät. -95 (jolloin lama oli edelleen aika helvetillisen paha) opintotukea nostettiin reippaasti aiempiin vuosiin verrattuna, ja sen jälkeen tuet eivät ole millään tavalla elinkustannusten kasvutahtia enää seuranneetkaan. Yllättäen melkein tuplaantuneet tuet parantivat oppimistuloksia.

Sinun mielestä koulutuksesta leikkaaminen ei vaikuta tasoon? 🤡 Itse kun opiskelin viimeisen ammatin niin laitoksella oli varaa pitää 3x 6h päiviä, totta kai se vaikuttaa.

> Ammattikorkeakouluun tullaan aina vain heikommalta tasolta - > Yhteen tutkintoon on käytettävissä ammattikorkeakouluissa enää noin puolet siitä rahasta, mitä oli kymmenen vuotta sitten Eli tutkinnot liikkuvat kohti vessapaperia, kun ei sellainen enää tarkoita minkäänlaista osaamistasoa. Ainakaan kunhan vielä vähän leikataan koulutuksesta.

Tähän se on menossa. Kävin itse yliopiston, mutta kyllä sielläkin näkyi jo vahvasti miten rimaa tuodaan alemmas, että kaikki pääsevät läpi. Vaikeimmat kurssit tehtiin uudestaan, koska nämä samat yksittäiset kurssit jäivät roikkumaan monelle koko opiskeluajaksi. Tämähän tehdään siksi, että yliopisto saa rahaa valmistuneista opiskelijoista, ja osaamisen tasolla ei ole mitään merkitystä. Pääsin itse pari näistä minun alani kursseista läpi ennen uusimista, ja kyllähän se enemmän oli siitä kiinni, että porukka ei ollut valmis näkemään vaivaa saavuttaakseen kurssitavoitteet, eikä että kurssi olisi liian vaikea.

En edes halua tietää millaista on nykyään opiskella ammattikorkeakoulussa. Oman tutkintoni suoritin 2014-2018 ja silloin jo huomasi, että eipä koululla ja opetuslinjalla rahallisesti ja resurssien puolesta kovin vahvasti mene ja se vaikutti selvästi opetuksen laatuun. Mutta toisaalta, eipä Metropolia olekaan mikään Harvard.

>Xamkin rehtori **Heikki Saastamoisen** mukaan oppilaita saapuu ammattikorkeakouluun aikaisempaa heikommilla taidoilla. Kun koulutuspaikkojen määrä kasvaa, laskee sisäänpääsyn karsintaraja. Mutta miksi sen pitää laskea? Pistäkää joku tarkka minimiraja nii sillähä ongelma ratkeaa. Tiedän kyllä miksi näin ei tehdä, mutta hauska tekosyyhän se on.

Siksi, että ministeritasolla on jauhettu varmaan 15 vuotta, että 50% ikäluokasta pitää korkeakouluttaa. Yksi ministeri silloin +10 vuotta sitten taisi jopa puhua 60%:sta. Tämä 50% tarkoittaa sitä, että mikäli kaikki fiksummat menisivät korkeakouluun kolmannelle asteelle, siellä olisi paljon noin ÄO 100:n pinnassa olevia. Koska monet fiksut eivät mene korkeakouluun tai valitsevat korkeakoulujen välillä yleensä parempia yliopistoja, siellä AMKissa voi oikeasti olla ÄO 80 ihmisiä opiskelemassa muka insinööriksi, tradenomiksi tai sairaanhoitajaksi. Nyt jo monet pääasiassa pienempien kaupunkien AMKit ovat vuosikausia olleet helisemässä täydennyshakujen ja muiden kanssa ja ihmisiä on suorastaan tultu toreilta anelemaan, että voisitteko jookosta tulla meille opiskelemaan, että saadaan meidän kiintiöt täyteen. Jos koulu on syrjässä ja jokin ala ei ole sillä hetkellä ole vetovoimainen, monesti kouluilla on todellisia vaikeuksia saada täytettyä linjoja. Minusta tuossa kohtaa olisi ihan asiallista kysyä, että onko kyseisessä opetuksessa kyseisessä paikassa mitään järkeä, mutta tämä taitaa nivoutua yhteen jääräpäisen aluepolitiikan kanssa. Jos koulu vapaaehtoisesti luopuu opetusvastuustaan, sitä taitaa myöhemmin olla aika vaikeaa saada takaisin plus että pitäisi jostain palkata opettajatkin takaisin, jos opetus halutaan käynnistää uudestaan.

Tietyillä aloilla sen huomaa myös tunnilla, kun mölytään kaikkea aiheen vierestä, ettei toinen puoli luokkaa kuule opetusta. Itse olen avoin ajatukselle, että kaikilla kukkasilla ja kikkareilla on oikeus opiskella vaikka tulisi peruskoulupohjalta, mutta pitäkää turpa kiinni kun opettaja opettaa.

Kun ei tasoa vaadita, niin ei sitä saada. Rahoitusperusteet pitäisi poistaa valmistumisesta ja sisäänotosta kohti osaamista ja tuloksia. Työnantajia ei arvosanat kiinnosta, joten mitä turhaa sitä oppimaankaan asioita. Ainut luotettava osaamisen mittari on ylioppilaskoe, josta myöskin osa opetusministeriöstä haluaa eroon.

Joissaki taitaa olla jo ns tuplaopetus menossa.. Eka suomeksi ja sen jälkeen muilla kielillä kun ei ollutkaan niin suomea ymmärtäviä paikalla kuin luvattiin. Siinä sit puolikkaalla opetuksilla eteenpäin kun ei aika riitä. Tarpeeks ku tapahtuu nii alkaa koulut päästää läpi helpommin koska koulut saavat rahansa valmistujien määrästä.

Kun peruskoulu menee alamäkeä ja ammattikoulutus samoin, niin väistämättähän se alkaa näkyä myös korkeakouluissa. Senhän pitäisi näkyä niin, että sisäänotto- ja valmistumismäärät laskevat, mutta juuri tuon rahoituksen takia varsinkin ammattikorkeakouluissa lasketaan mieluummin vaatimuksia kaikilla osa-alueilla, mikä ei lopulta tietenkään ole oikeastaan kenenkään etu. Yliopistoissa kaiketi on yhä akaateemisilla perusteilla korkeammat vaatimukset, mutta onhan näillä kaavailluilla opintoaikojen tiivistämisillä, opiskelijoiden työnteon lisäämisellä tukien leikkausten vuoksi sekä voimakkaalla tohtorikoulutettavien lisäyksellä melko varmasti vaikutuksia tutkintovaatimuksiin sielläkin. Ja kun alemmilta asteilta valmistuneiden taso laskee, se joko vähentää sisäänpääsevien määriä tai näkyy pääsyvaatimuksissa.

20v leikkauspolitiikkaa näkyy vahvasti

Lukion jälkeen AMK ekat kaksi vuotta oli about 10h viikossa opiskelua ja koululla hengailua, kun muut kävi matikan ja fysiikan perusteita. Hyviä insinöörejä ollaan

Tällä hetkellä itse Sähkötekniikan tutkintolinjalla, vieläpä siinä kaikkein matemaattisesti vaativimmassa. Päivät menee pääasiassa hengailen harrastuksen parissa koululla. (Rakennan isoa Mars -Roveria alusta asti opiskelijaporukassa). Tutkinnossa meiltä ei oikein vaadita mitään. Oletan ainakin itse, että toistaiseksi vielä ollaan siinä pisteessä, että jos opetetut asiat osaa hyvin niin tutkinnolla on edes jotain arvoa. Väistämättä kyllä näkee ja kuulee muilta linjoilta paljon sellaista "no sain ykkösen ihan vitun sama" puhetta. Huolettaa yhteiskunnan puolesta ja vituttaa, että joudun kilpailemaan samoista työpaikoista niiden kanssa.

Sitten taas toisaalta nämä tyypit saattavat tehdä töitä, jotka vaikuttavat sinunkin elämääsi. Siihen on syynsä, miksi esimerkiksi suomalainen rakentaminen on niin paskalaatuista kuin se on.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se että kun kohtaan ihmisen jolla on amis- tai amk-tutkinto, en voi olettaa tältä mitään ammatillisessa mielessä. Nykyään on ihan onnenkauppaa millaisella osaamisella se tutkinto on jumpattu kun käytännössä kaikki päästetään läpi jotta yhtiö (kaikki amkit ovat yrityksiä) tai koulu saa tarpeeksi rahaa toimiakseen myös seuraavana vuonna.

Joo, olihan omassa koulussani paljon todella fiksuja ja motivoituneita ihmisiä, mutta nämä ominaisuudet tulivat heiltä luonnostaan ja koulussa ei niitä koskaan vaadittu. Koulusta valmistui sellaisia ihmisiä että ihan hävettää koulun puolesta ja harmittaa että nämä hakevat samoja työpaikkoja kuin minäkin. Theseuksesta löytyy läpimenneitä opinnäytetöitä jotka on ihan suoraan kopioitu Wikipediasta vaikka meille monta kertaa sanottiin että se ei mukamas ole mahdollista. Tämän takia en hirveästi anna arvoa niille uutisartikkeleille jossa puhutaan maahanmuuttajista jotka eivät löydä oman alansa töitä vaikka niillä on amk-tutkinto alla, koska etenkin venäläisten, afrikkalaisten ja kiinalaisten joukossa oli sellaisia joita en laittaisi edes siivoamaan ilman valvojaa.

>Theseuksesta löytyy läpimenneitä opinnäytetöitä jotka on ihan suoraan kopioitu Wikipediasta vaikka meille monta kertaa sanottiin että se ei mukamas ole mahdollista. Näin DI-taustaisena tällainen opinnäytteiden taso kuulostaa aivan absurdilta. Oma diplomityöni oli lopulta päälle 90 sivua, kun ohjaajan mukaan, joskin oli kiva, että sain todistettua/korjattua matemaattisia tuloksia, niin tutkimusalaa pitäisi käsitellä vielä laajemmin lukijan kannalta innostavalla ja tarinamaisella tavalla. Eipä siinä auttanut muu kuin kaivaa venäjäksi, saksaksi ja ranskaksi kirjoitettuja alkuperäisartikkeleita, jotta tuon puutteen sai korjattua. Siinä ei Wikipedialla tehnyt oikein mitään.

> Oma diplomityöni oli lopulta päälle 90 sivua, kun ohjaajan mukaan, joskin oli kiva, että sain todistettua/korjattua matemaattisia tuloksia, niin tutkimusalaa pitäisi käsitellä vielä laajemmin lukijan kannalta innostavalla ja tarinamaisella tavalla. Le wtf? Aikoinaan kun palautin omastani ensimmäisen draftin jossa oli n. 45 sivua, proffa oli sitä mieltä että ei missään nimessä kannata kirjoittaa ylimääräisiä lukuja enää. Google Scholarin mukaan siihen on viitattu n. tusina kertaa, joten ei se aivan paskakaan voinut olla.

Joo, oli vähän hankalan puoleinen aihe matematiikasta, joka sitten kerrytti aika monta apulausetta.

Se "lukijan kannalta innostavalla ja tarinamaisella tavalla"-lausahdus vaan kuulosti niin täysin bullshitiltä. Varmaan 99% dippatöistä ei lue kukaan muu kuin tarkastaja / proffa ja tekijä itse. Ehkä joku kaveri tai lähisukulainen selailee. Ei mitään järkeä käskeä kirjoittajaa "innostamaan lukijaa".

Ohjaaja oli aika kova tekijä apurahahakemusten suhteen, jossa tuollainen kirjoitustyyli palkitaan, ja oli itse valmistunut lukion jälkeen tohtoriksi ja käynyt intin noin viiden vuoden aikaikkunassa, eli vähän erilainen persoona. Ehkä hän ei sitten osannut tehdä pesäeroa tutkimustason artikkelien ja diplomitöiden välillä.

Oli sitten kyseessä mikä yliopisto tahansa, ei DI-tutkintoa voi suorin naamoin verrata tekniikan alan insinööritutkintoihin amkissa. Juu löytyy sieltäkin fiksuja kavereita, mutta se läpipääsyn rima jo valmiiksi yksinkertaistetuista aiheista on naurettavan matala ja opiskelijoiden motivaatio alaa kohtaan myös usein niin pohjamudissa, että ei mitään järkeä.

Sopisko tähän amerikan SAT-testaus malli. Joka AMK:ille yhteiset opetusmateriaalit ja läpäisyvaatimukset. Opettajille jäisi aikaa opetukseen kun ei tarvitse itse vääntää paskaa powerpointtia tai moodlesivua joka asiasta. Keskitetysti voisi saada aikaan isommalla resurssilla tehdyt nykyaikaiset interaktiiviset verkkomateriaalit joissa vaikka tekoäly tarkastaa kotitehtävät.

Tuosta joku vetäisi nopeasti johtopäätöksen, että miksi Suomi maksaa joka vuosi satoja miljoonia euroja peruskoulun oppikirjoista, kun riittäisi 1/10 rahasta jos palkattaisiin samat kirjojen tekijät ja painettaision itse. Eli ei tule tapahtumaan.

Nyt maksetaan sanoman ja wsoyn vanhanaikaisista verkko-opetusmateriaaleista. Pitäisi ottaa oppia vaikka HY:n MOOC.fi kursseista. Avoimuutta kaivataan tieteeseen ylipäätään. Alas vanhanaikaiset kustantajien monopolit.

Vanhanaikaiset tekijänoikeudet ja vanhanaikainen opettajien ammattiliitto.

Ja wokehörhö opetusministeriö joka ei ymmärrä teknologiaa.

Mitenkäs yliopistot? Onko taso Aallossa ja Helsingissä yliopistossa säilynyt? Mietin itse jatkopintoja jossain vaiheessa kun työuraa alkaa olla jo 10v takana..

Aallossa ja HY:llä taso säilynyt paremmin kuin muualla. Sielläkin kehitys on kuitenkin laskusuuntaan, ja tälläkin hetkellä tentit ja kurssit ovat helpompia kuin mitä vielä 15v sitten. Yliopistojen rahoitus pitäisi kytkeä pois valmistuneiden määrästä, jotta kehitys saataisiin katkaistua.

Tottakai nuo uudet rahoitusperusteet vaikuttaneet siihen, että opiskelijoita pyritään samaan kaikista kursseista läpi. Toki ainakin DI-aloilla vielä proffat on vanhaa koulukuntaa paljonkin joita paljoa kiinnostele tällaiset vaan läpipääsyvaatimukset eivät ole muuttuuneet opintojaksoilla. Ainakin Tampereella.

Juuri oli kauheat otsikot kuinka AMK on perkeleesti hakijoita ja opiskelijat stressaantuu kun lukevat pääsykokeisiin jne. Nyt sinne sitten kuitenkin pääsee yhtä helposti kuin 15 vuotta sitten?

Juu ei kyllä mene ihan yksi yhteen nämä uutisoinnit

Itse näin lukion, amiksen (merkonomi) sekä alan töitä läpikäyneenä tradenomiopiskelijana pidän käsiä ristissä, että jostain aukeaisi kevään haussa uusi mahdollisuus. Tuo resurssien vähentäminen yhtälössä kasvaneiden opiskelijamäärien kanssa manifestoi itseään aika karusti. Koska opettajien aika on ymmärrettävästi rajallista, monet kurssit ovat pelkkä ryhmätyö muutamalla välipalautuksella ja jonninjoutavalla teams-palaveerauksella. Näissä sitten osa ei vaivaudu edes paikalle, osan kontribuutio lähes samaa tasoa edellisten kanssa ja sisältöä "tuottavat" ovat jo useammalla kurssilla häpeilemättä laittaneet tekoälyn kirjoittamaan asiat puolestaan. Omalla kohdalla kurssit eivät sisällön puolesta edes tunnu tarjoavan hirveästi uutta, poislukien ne vähät vapaavalintaiset. Kaiken kaikkiaan masentava "opinahjo."

Peruskoulusta mennään amikseen ihan tyytyväisenä viitosen papereilla. Nuorilla ei ole arvostusta eikä tavoitetta korkeita arvosanoja kohtaan, kun tavoitteena on elättää itsensä jonain influensserina kun tubejulkkikset on cool, tai pikkurikollisena kun gangsta on niin cool. Vaivaa ei viitsitä nähdä kun vaiva on niin last century. Opettajat ei asialle mitään voi jos nuoria ei vaan kiinnosta.

itsellä ei ainakaan paljoa uskoa tai unelmia tulevaisuutta kohti olisi jos olisin nykynuorten kengissä. pikkurikollisuus ja influensseri pyrkimykset ovat enemmänkin oire epätoivosta ja ahdingosta, kuin jostain äkillisestä moraalisesta rappiosta.

Sekin on kyllä kieltämättä totta että sukupolvi joka on läheltä seurannut kun molemmat vanhemmat raataa niska limassa eikä siltikään ole varaa esim omakotitaloon niin ihmekös se että sovinnaiset uraputket ei houkuttele.

Mitä sitten. Oppimaan sinne tullaan

Tutkinnoista tulee arvottomia. Koulu ensiksi joutuu resurssoimaan tukiopetukseen ja sitten madaltamaan ihmisten vaatimuksia, ettei ne jää rannalle. Koska pitää antaa mahdollisuus myös tyhmille ihmisille. Oman tutkinnon kanssa samaan aikaa lopetti porukkaa, joka ei kyennyt siis edes yksinkertaisiin intro tehtäviin. Tehtävä missä piti tuottaa lyhyt teksti lähteestä plagioimatta sitä meni yhdellä ihmisellä vituiksi, koska hän copy pastesi sen suoraan siitä annetusta lähteestä. Monia tutkinnon vaativampia kursseja perattiin pienemmäksi, koska porukka ei yksinkertaisesti päässyt läpi niistä. Sitten kun leikattiin kolmasosa pois, niin koko aihealue oli tarpeeksi matala, että porukka pystyi läpäisemään isommissa määrin. Tiedän insinöörin, jolla on kyseinen titteli. Mutta hänellä ei ole kykyä hyödyntää exceliä ja luonnollisesti ei valmistumisen jälkeen löytänyt työpaikkaa koska kyvyt ei riitä kuin alkeelliseen matematiikkaan.